Heippa talvi, tervetuloa kevät!
Kalenterista vaihtui sivu, maaliskuu on täällä. Kävelyteistä osa on sulanut ja kuivunutkin, vaunulenkillä alkaa hymyilyttää kesän tunne tossun pohjassa. Herätessä on valoisaa, illallakin on valoisaa, ja minun on jo vähän helpompi olla.
Ahdistus on läsnä joka päivä, ei siitä eroon pääse noin vain. Paniikkikohtauksia tulee eri asteisina päivittäin. Yritän muistaa niiden menevän ohi, ja kirkkaana hetkenä olon olevan taas ehkä jopa hyvä. Mies, perhe ja muutama ystävä ovat valtava tuki! Apua saa ja eräskin rakas ystäväni vastaa aina viesteihini ja osaa piristää! <3
Perheen pienin on pilke silmäkulmassa vipeltävä, pian jo 1-vuotias! Isosiskonsa jo niin isolta vaikuttava reipas tyttö! Noita kahta katsellessa sydän on välillä pakahtua!
Eräänä iltana pikku A:lle tuli suru ja hän meinasi jo lähteä konttaamaan meidän vanhempin luo kohti sohvaa. Siskonsa T kuitenkin avasi lattialla kätensä halaukseen ja pieni painoikin päänsä siskon syliin, ja siinä oli hyvä! Se hetki oli aivan ihana ja tunsin meidän olevan sittenkin ihan kelpo kasvattajia. Noin sen kuuluu mennäkkin! Siskot turvaavat toisiaan. <3
Pikkuinen A osaa jo kertoa, mitä kissa sanoo. Ymmärtää yllättävänkin paljon puhetta, vaikka välillä tuntuu kuulon toimivan valikoivasti, tai sitten ei vain muuten tahdota aina totella!
Pöpöt ovat löytäneet perheemme, ja itsekin kävin viikko sitten lääkärissä. Flunssaa kummempaa diagnoosia en saanut, mutta toivon tämän rintalastan alueen kipeyttävän yskän loppuvan ennen kesää!
Saimme lapsille hoitopaikatkin. He aloittavat nyt kevään aikana 11 päiväsinä päiväkodissa. Isommalle se tekee valtavan hyvää kavereiden ja aktiviteettien takia. Veikkaan myös pienemmän pärjäävän hyvin, sen verran kivasti hän jää hoitoon sukulaisten kanssa. Kerhoissa jne. hän ei liimaudu minuun, vaan lattialle laskettua tyttöä ei kohta välttämättä enää edes näy. Niin paljon muiden tekemiset ja lelut kiinnostavat! :)
Itse olen lähetellyt työhakemuksia ja vahtaan uusia ilmoituksia netissä. Haaveilen Turkuun muutosta, vaikka talomme on äärettömän rakas ja samalla olo on jo nyt haikea kun tästä joskus muutetaan. Voi kunpa talon voisi siirtää!
Täällä ollaan kuitenkin kaiken kaikkiaan enemmän kuin valmiita tähän kevääseen ja tulevaan kesään! <3