Lääkkeen lopetuksen puolivälissä.

Päädyin lääkkeen lopetukseen vahingon kautta. Kun lääkkeen unohdus yhtenä päivänä ei aiheuttanut koko yön valvomista ja kauheita sivuvaikutuksia, päätin yrittää päästä lääkkeestä eroon. 

Tällä hetkellä otan lääkettä joka toinen päivä. Suuria fyysisiä oireita ei ole ilmestynyt. Öisin ehkä heräilen tavallista enemmän, mutta johtuuko se itse raskaudesta, vai lääkkeen lopetuksesta… Tiedä sitten. 

Nyt olen ollut pari päivää väsynyt ja välillä mielenkiinto suurempaan puuhailuun on vähissä. Aivot koittavat selkeästi tottua lääkkeen vähenemiseen. Tiesin oireiden voivan palata hetkeksi. Toiset kärsivät jonkin aikaakin lääkkeen lopetuksen jälkeen. Täytyy vain luottaa olon paranemiseen ja lääkkeettä pärjäämiseen. En tahdo syödä mielialalääkettä loppuelämääni edes sitä pienintä mahdollista annosta joka minulla on koko ajan ollut. 

Eli ei saa jäädä vällyjen väliin koko päiväksi vaan koittaa jaksaa puuhailla edes vähän! Joskos nyt viikon pari mennään tällä lääkemäärällä ja sitten taas vähennetään. 

Vielä kun muistaisi pitää positiivisen ajatusmaailman ja saisi jätettyä sen turhan ”nyt mulla on tällänen olo ja mitä jos ahdistun ihan ja tästä ei tuu mitään”-ajattelun. Puoliväliin selvitty, lääkkeestä päästään eroon ennen äitiysloman alkua. Piste!