Patonit, hätti, äätenö.
Eikös sitä niin sanota, että vanhemmat ne on jotka lastaan parhaiten ymmärtävät. Olen huomannut tämän todeksi.
Tyttäremme puhuu jo lyhyitä lauseita. Hänhän oli jo pienenä taitava liikkuja ja antoi meidän odottaa puhetta hieman kauemmin, mutta kun sanainen arkku aukesi, on edistys ollut hurjaa! Sanavarasto on jo melkoisen hurja! Sanat eivät tule täysin oikein, mutta minä ja mieheni kyllä ymmärrämme. Etenkin minä.
Kun olemme kylässä äidilläni, mieheni vanhemmilla tai ystävillämme, he arvuuttelevat lapsen kanssa mitä tämä nyt oikein haluaa. Itse istun kuuloetäisyydellä ja välillä tekisi mieli huutaa ”PASTILLI! Anna sille pastilli!” (pastinni), kuitenkin jos minun oikeasti on puututtava tilanteeseen, sanon sen nätisti. 😀
”Tätä toi” on lempilause ja pakko myöntää, että ymmärrän sen tarkoituksen, mutta välillä on hiukan vaikeuksia yhdistää se oikeaan haluamisen kohteeseen. Ja sitten täytyy vielä varmistaa haluaako lapsi sitä, vai tarkoittaako hän että äiti ottaa jotakin…
En millään kykene ja jaksa luetella kaikkia lapsen osaamia sanoja, mutta laitanpa tähän muutaman niistä, jotka minä hyvin ymmärrän.
Patonit = Simpsonit
hätti = hämähäkki
äätenö = jäätelö
hiiri = hiiri, kärpänen
Pöötsi = Pöltsi (kissamme)
eppi (joskus pelottavasti heppis) = leppis
Onhan noita kun vaan muistaisi. 😀
Hauskoimpia lauseita tällä hetkellä on (mistä lie oppinut):
”PÄÄ TYYNYY!”
”Oo hiljaa.”
😀
Tuiki tuiki tähtöstä lauletaan jo melko hyvin ja kun äiti laulaa, voi tälle sanoa ”shh, tanssii.”