Keskikesä.
Hyvää juhannusta kaikille! Tai hiljalleenhan se alkaa kai jo ohi olla.
Kuva kävelyreitiltämme.
Perjantain otimme ihan rennosti! Nukuimme koko perhe yli puoli yhdentoista! Sen jälkeen muutinkin kuopuksemme kanssa sohvalle tv:n ääreen, ja siihen kerääntyi hiljalleen niin esikoinen, mies, kuin meillä olleet appivanhemmatkin. Mökille lähtö sai jäädä, kun vettä satoi iltapäivään asti ja vasta illalla aurinko alkoi paistaa. Söimme kuitenkin kunnollisen juhannusaterian grillipihveineen, uusine perunoineen, maisseineen, halloum-juustoineen ja kesäkurpitsoineen!
Lauantaina ilma näytti jo paremmalta. Aurinko ei suuremmin paistanut, muttei satanutkaan. Toiset lähtivät mökille istuttamaan taimia, ja minä jäin pienimmän kanssa kotiin. Laitoin pikkasen vaunuihin, puin lenkkivaatteet ja lähdimme ulos! ”Ihana ilma” ajattelin. Ei tuullut, oli pilvistä huolimatta suht lämmin ja kaikinpuolin kiva. Yksi pilvi hiukan tummuudellaan huolestutti, mutta ensimmäiset sadepisarat eivät saaneet minua kääntymään kotiin. Pian vettä tuli kuitenkin niin, että teimme vain pienen lenkin ja osan matkasta juoksin kotiin. Minä olin läpimärkä, vaunut olivat märät, mutta pienin muru vaunujen suojassa nukkui tyytyväisenä.
Suomen kesä on lämmin ja vähäsateinen!
Söimme lauantainakin taas hyvin, kun mökkiläiset kotiutuivat ja illalla tein vielä lettutaikinan. Kuuntelin suomalaisia artisteja Spotifysta ja paistoin lättyjä peppu keikkuen. Oli aika juhannusfiilis!
Tänään, sunnuntaina, aurinko vihdoin näyttäytyi ja vettä satoi vaan pari pisaraa. Esikoisemme kysyi, joko nyt tänään siivoaisimme Muumitalon. Otin itseäni niskasta kiinni ja raahasin imurin, pesuämpärin rätteineen ja MAALIPURKIT Muumitalon luokse. Vaari ja Tiidu siellä jo lakasivat lattiaa ja sitten oli minun vuoroni astua kuvioihin. Pari tuntia siellä pyörin ja olin lopulta itse melkein päästä varpaisiin maalissa. Hankalaa maalata katosta lattiaan kun ei voi edes seistä suorassa!
Aiduska vaunuilu fammun kanssa, Tiiduska toohotti vaarin seurassa ja mies pesi työautoaan. Kun kömmin vihdoin Muumitalosta ulos, sain kuulla hiuksienikin olevan maalissa. Mies tarjoutui leikkaamaan suttaantuneet kiehkurat pois, minä en antanut lupaa moiseen, vaan suuntasin suihkuun.
Masentavassa kunnossahan tuo sisältä oli. Maalit kun saivat odottaan inspiraatiotani vuoden päivät.
Lopputulos on raikas ja puhtaan näköinen! Kyllä nyt kelpaa tyttöjen leikkiä valoisassa Muumimökissä! (Ihan kuin Tiidua olisi aikaisempi habitus haitannut.) Nyt odotetaan mökin kuivumista, jotta saadaan kantaa kalusteet sisään. Laitan siitä sitten kuvia!
Illalla vein appivanhemmat kotiinsa ja Tiidun äidilleni. Pääsi pieni muru mammalaan alkuviikoksi kyläilemään. Itse otan joko ihan vaan rennosti pienimmän murumme kanssa, tai sitten koitan siivota hiukan enemmän, nyt kun on vaan yksi lapsi huolehdittavana ja ehkä ehdin enemmän. Saas nähdä!
Hyvää alkavaa viikkoa kaikki!
