Kävin tänään aamulla neuvolassa. Oman neuvolatädin lisäksi minut tutki opiskelijakin, eli saimme vauvan kanssa tuplahuomion!
Tänään on 33+3. ”Pallo” jatkaa kasvuaan tasaisesti, sf-mitta oli 31cm. Paino oli noussut 530g per viikko, eli juurikin sopivan määrän! Ja opiskelija totesi ”Todella hyvin on vatsasi iho kestänyt!” Eli vaikka isoja ollaankin, on vatsa yhä arveton. Toivotaan tilan jatkuvan samanlaisena!
Vauvalla on kuulemma yhä hyvin tilaa luikkua, mutta pää on jo alhaalla. Kaksi käsiparia totesi saman, jonka olen jo jonkin aikaa tiennytkin. Mukelo on vatsassa ihan kaarella. Pää enemmän oikealla puolella, selkä menee vatsan vasenta puolta ja sitten on hyvä potkia äitiä oikealle kohti kylkiluita. Kantapäät tekee muuten gutaa!
Vauva ei tunnu kuulemma isolta. Toivotaan tulokkaan olevan suht samaa kokoa isosiskonsa kanssa. Pitkä ja hoikka! Tiida kun oli syntyessään 53cm ja 3280g.
Hemoglobiini oli noussut 94->112! Jes! En tiedä onko kiittäminen aloittamaani Obsidan Fe++ vai mitä, pääasia että suunta on yhä ylös päin! Uskallan lähteä synnyttämään, ilman että täytyy pelätä pyörtyvänsä kesken kaiken!
Uutena ”raskausoireena” on käsien puutuminen. Etenkin nukkuessa. Aamuisin saa hetken ”etsiä” sormiaan.
Sängyssä kääntyminen ja sieltä nouseminen saa välillä oikein kivusta vikisemään. Töissä on aina vain vaikeampi päästä lasten nukutushetkien jälkeen jaloilleen. Töitä olisi enää 7 päivää ennen äitiyslomaa! Ja Kela ilmoitti minun saavan äitiyspakkauksen parin viikon päästä. Eli se saapunee kivasti äitiysloman alkuun.
Anoppilassa sain viikonloppuna vatsanympärysmitaksi 105cm. Onhan tässä jo kokoa!
Kaivoin viime viikolla Tiidun vanhat vauvanvaatteet esiin ja valikoin sieltä neutraalinväriset. Nyt ne on pesty ja laitettu koreihin odottamaan. Olen myös ostanut jokusen uuden vaatteen ja etenkin sukkia ja sukkahousuja vastasyntyneen koossa. Koska esikoinen syntyi elokuun lämpöön ja koko se syksy oli leuto, ei ollut tarvetta kovin lämpösille vaatteille. Nyt taasen ei tiedä kummoset pakkaset ja lumikinokset on vielä maaliskuun loppu puolella!
Värit oli jotenkin tosi tylsästi jaettu ”poikien ja tyttöjen” väreihin, mutta koitin valita sellaisia joita silti voisi kumpikin käyttää.
Ja vauvan turvakaukalo autoon on nyt hankittu. (Vihdoin isosisko saa huokaista helpotuksesta, kun vauvan voi nyt tuoda autolla kotiin!) Enää puuttuu siis hoitopöytä. Sen ehtii hyvin vielä hankkia ja tarvittaessahan vaipat vaihtaa vaikka sängyn päällä tyttären hoitoalustaa käyttäen! Eli kaikki alkaisi olla valmiina vauvan tuloon!
Ja loppuun vielä muutama kuva ihanasta talvesta joka vihdoin saapui!
Takapiha ja aurinko!
Aamut, jotka alkavat olla jo valoisempia!
Ja etupihan ihana näkymä tien toisella puolella tänään! <3
