Tällä viikolla.

Kävin eilen terapeutilla kolmen viikon tauon jälkeen. Oli ehkä parhain terapiakäynti, jossa hän myös totesi, ettei minun tarvitse hänen mielestään terapiassa enää käydä. Parantumiseni on hyvällä mallilla ja terapiassa käyminen vai terapiassa käymisen takia on turhaa. Jos elämässäni tulee jokin solmukohta, tai olo huononee, saan tietysti varata hänelle heti ajan. 🙂

Nyt siis koitan keskittyä positiivisiin asioihin, ja lukea Eroon ahdistuksesta kirjaa, jonka avulla voin oppia ainakin hallitsemaan ahdistuneisuus häiriötä, ellen opi jopa siitä kokonaan pois.
Sen lisäksi saan keskustella ihanan ystäväni kanssa kaikesta ja tärkeäksi on tullut myös vertaistuki vähän kauempaa. 🙂

Äitini on asustellut meillä tiistaista lähtien. Siskoni sai flunssan ja poskiontelon tulehduksen, jotenka äiti palaa kotiin vasta kun kävelevä pöpöpesäke on paremmassa hapessa. 😀

Tänään minun pitäisi muistaa soittaa tyttäreni uudelle hoitajalle, joskos ensi viikolla siellä sopisi mennä käymään tutustumassa. Tyttäremme on hoidossa vain pari päivää viikossa, nähdäkseen vähän muitakin lapsia. (Se tässä maalla asumisessa on miinuksena, ettei puistoja ole joka kulmassa ja meidän puistossa ei pahemmin käy kuin me.)

Sellaista tänne tällä hetkellä! 🙂