Ultra<3 ja "KYSYKÄÄ SUKUPUOLI!"

Meitä pidetään tylsinä. Meitä pidetään ihanina. Riippuen onko kyseessä oman lapsensa sukupuolen selvittäneet vai vanhemman kansan edustajat. Me olemme niitä jotka vielä pitävät raskauden vanhanaikaisena ja odottavat sukupuolen selviämistä siihen asti, että lapsi on masun ulkopuolella. Eli tänäänkään emme ultrassa sukupuolta halunneet tietää, vaikka hoitaja mahdollisuutta tarjosi. Kuulemma sukupuolen kyselybuumi on kääntynyt laskuun. Jes! Emme olekaan ainoat! 

Sukulaisista on ihanaa arvailla kumpi voisi olla tulossa. Äidilläni on tyttö-fiilis, isoäitini taasen on ollut alusta asti varma, että poika tulee. Hän on jopa nähnyt unta poikavauvasta. 

Meille on ihan se ja sama kumpi sieltä tulee. Vaikka esikoista odottaessa alitajunnassa hakkasi ”anna sen olla tyttö” ajatus, oli tärkeintä tulevan lapsen terveys. Ja tyttöhän sieltä tulikin! Eli nyt lienee tosissaan se ja sama kumpi sieltä tulee. 

Ajatuksissa on ollut yhä välillä vähän ”tyttötoivetta”, vaikka olen raskauden erilaisuuden takia melko varma tulokkaan olevan suloinen, pörröpäinen poika. Ja olen varmaan ihan yllättynyt jos tulokas onkin tyttö. Tällä kertaa meinaat itse kallistun aavistuksissani myös poikaan, toisin kun esikoista ootellessa. 🙂

Luulen tyttöajatusten johtuvan siitä, että sukumme on niin tyttöpainoitteinen. Meistä läheisistä serkuksistakin vanhin on poika, ja ainoa sellainen. 😀

Mieheni puolesta en osaa sanoa kumpaa hän toivoo. Luulen lähinnä toiveissa taas olevan terve lapsi. Esikoisemme kun on sen verran isin kanssa touhuava, että siihen hommaan ei poikaa vaadita. Uusi tulokas onkin varmaan sitten äidin helmoissa pyörivä, sukupuolesta viis! 😀

suhteet oma-elama rakkaus ystavat-ja-perhe
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.