Kyl ain lettu maistu

 

Uhosimme lähisukulaisille pitävämme lettukestit heti, kun saamme pihakalusteet takapihalle. Pihakalusteet tulivat (kiitos tori.fi!) ja lettukestikutsut välitettiin kaikille uhoamista todistaneille! Kahden litran lettutaikinassa oli haastetta, mutta muutaman pommi-letun jälkeen lautaselle pinoutui toinen toistaan kauniimpia plättyjä. 

Isoisoäidit ovat ihania. Lasten isoisoäiti toi tullessaan neljää erilaista itsetehtyä hilloa, sekä nipun kukkia tunnistettavaksi. Olenko minäkin isoäitinä noin herttainen? No viimeistään sitten isoisoäitinä.

Harjoittelen dokumentaarista kuvaamista milloin missäkin tilanteessa, ja huomaan olevani siinä surkea. Liekö syynä se, ettei minusta ole tunkemaan kameraa joka paikkaan, vai se, että visuaalinen silmäni vaatii kuvilta liian täydellisiä olosuhteita ja päädyn painamaan delete-nappia liian usein. Ehkä nuo kaksi lasta katkaisevat hyvän kuvaus-flown, that´s it! Milloin sitä onkin tullut näin pedantiksi?!

Muutama hyvän mielen kuva muistoksi mukavasta kesäpäivästä, silvuplee!

Ps. Miten syötte lettunne? Minua huvittaa mieheni pedanttius lettujen suhteen: letun päälle voi laittaa vain ja ainoastaan siirappia! Tyttäremme on omaksunut isänsä lettutavat. Itse tungen letun sisään milloin mitäkin, joista erikoisin lienee after eight-suklaakonvehti ja tuorejuustoa. NAM!