Kyl ain lettu maistu

Kyl ain lettu maistu

  Uhosimme lähisukulaisille pitävämme lettukestit heti, kun saamme pihakalusteet takapihalle. Pihakalusteet tulivat (kiitos tori.fi!) ja lettukestikutsut välitettiin kaikille uhoamista todistaneille! Kahden litran lettutaikinassa oli haastetta, mutta muutaman pommi-letun jälkeen lautaselle pinoutui toinen toistaan kauniimpia plättyjä.  Isoisoäidit ovat ihania. Lasten isoisoäiti toi tullessaan neljää erilaista itsetehtyä hilloa, sekä nipun kukkia tunnistettavaksi. Olenko minäkin isoäitinä noin herttainen? […]

Tunnearvo vastaan visuualinen vaativuus

Tunnearvo vastaan visuualinen vaativuus

  Opiskelijabokseissa oli tunnelmaa. Huonekalut kerättiin sieltä täältä, eikä ollut niin nökönuukaa, jos rokokoo-tuoli oli viiskytlukulaisen pöydän kaverina. Visuaalinen vaativuus liittyi lähinnä omiin kynsiin. Lakkasin ne aina. Oma koti (tai no, pankinhan tuo näyttäisi vielä olevan) muokkaa ajattelutapaa ja huomaan ajattelevani kuin trendikkäiden lehtien kolumnistit. Rohmuan yhä tavaraa sieltä täältä, mutta nykyisin etsin tavaraa, joka […]

Kun lapsen silmistä loistaa onni

Kun lapsen silmistä loistaa onni

  Katselen kolmevuotiasta tyttöäni haltioituneena. Kuinka onnellisen oloinen hän onkaan. Onni on pieniä juttuja, hänelle kuitenkin niin isoja. Itse piirretty O-kirjain. Tyhjäksi syödyn lautasen esittely muille. Naapurin tyttö hakee leikkimään ja sanoo: ”sinä olet minun paras ystäväni” ja johon vastaat: ”Ai, olenko minä?”. Pienet kivet, jotka pyörivät kämmenessä jännittävästi rahisten. Pikkuveikan hymy ja äidin syli. […]