Yli nelikymppinen on liian vanha
Viimeistään alle kolmikymppisenä olisi hyvä mennä naimisiin ja perustaa perhe.
Lippistä käyttävä mies pakoilee todellista ikäänsä ja yrittää epätoivoisesti olla nuorekas. Vanhalle naiselle ei sovi pitkät hiukset eikä varsinkaan korkealle sidottu ponnari.
Yli viisikymppinen skeittari on naurettava. Avioeroon päätyvä keski-ikäinen kärsii ikäkriisistä.
Vanhusten kuuluu istuskella puistossa ja käydä eläkeläisten kerhoissa. Ei lasketella tai ottaa tatuointia.
Nuorempana sitä otti ikään sidonnaiset stereotypiat totuutena suuremmin kritisoimatta.
Mitä vanhemmaksi tulen, sitä useammin huomaan ajattelevani, että ikä todella on vain numero.
Miksi ihmeessä ikä määrittelisi mitä kenenkin on sopivaa tehdä säilyttääkseen kasvonsa tai yhtään mitään.
Jos nyt olen kiinnostunut maastopyöräilystä ja lumilautailusta niin miksi lopettaisin lajien harrastamisen vain saavutettuani jonkun iän.
Vaikka harrastaisin lumilautailua vielä kahdeksankymmpisenä niin kuin joskus teininä uhosin, en haluaisi silti kreisivanhus tai ikinuori titteliä.
Vierastan myös suitsutusta siitä miten rohkea tai kova jätkä sellainen on, joka vielä tuossa iässä harrastaa lajia jota on ikänsä rakastanut.
Sen lisäksi, että minä vierastan sitä, se samalla vahvistaa sitä stereotypiaa mikä on kenellekin sopivaa.
Ehkä -50 luvulla kulttuuri painottui pitkälti kaavaan jota opinnot, työelämä ja perhekeskeisyys edusti. Minusta se juna kyllä meni jo ja nyt 2019 voidaan ihan vain keskittyä niihin asioihin mikä ketäkin sattuu kiinnostamaan. Välittämättä siitä onko se naurettavaa tai noloa.
Jos liikaa tuijottaa iän määrittelemää numeroa on helposti jarru omille unelmille ja haaveilleen. Toisaalta nuorena saattaa kokea paineita löytää puoliso, päästä hyviin töihin tai olla riittävän vakavasti otettava asunnon ostaja. Aina on jonkun mielestä liian nuori tai liian vanha tekemään jotain mitä mielessään haluaisi.
Jos jää odottamaan oikeaa ikää valuu elämä helposti ohi. Elämä rullaa ja on tässä ja nyt, muista elää.
Kunpa osaisin ja uskaltaisin aina elämässäni tehdä niitä asioita mitkä tuntuvat minusta merkityksellisiltä ja kiinnostavilta. Välittämättä siitä onko tekeminen stereotypisoitu nuorten tai vanhusten tekemiseksi ja mihin ikähaarukkaan satun itse asettumaan.
Teetkö valintoja sen mukaan mikä on iällesi ok, sopivaa tai ei ainakaan naurettavaa?
Onko mielestäsi naurettavaa jos 70-vuotias skeittaa, pukeutuu goottivaatteisiin tai menee naimisiin viidettä kertaa?