Nelisilmä, rillirousku.. mitä näitä nyt on!
Tänään olen virallisesti tullut vanhojen kerhoon. Olen ilmeisesti ikääntynyt vaikka niinsanotusta ikänäöstä ei olekkaan kyse. Minusta tuli tänään rillirousku, nelisilmä.. mitä näitä nimikkeitä nyt onkaan. Kävin siis ensimmäisen kerran näöntarkastuksessa kaksi vuotta sitten, kun palasin töihin Islan äitiysloman jälkeen. Silloin koin että pää tulee kipeäksi varsinkin töissä ja kun valoisuus vähenee kokoajan. Silloin jo optikko kysyi, että haluanko ottaa silmälasit heti vai siristelenkö vielä. Silloin päätin siristellä.
Lasien aika
Nyt syksyllä koin samanlaista päänsärkyä ja silmien kipeytymistä, kuin aiemminkin ja päätin mennä Lohjan Instrumentariumiin tarkastuttamaan näköni uudelleen. Tällä kertaa ero normaaliin ja korjattuun näköön oli jo isompi, kuin viimeksi ja päädyin ostamaan lasit itselleni. Arvot ei siis ole edelleenkään pahat mutta hajataitto tuo soppaan oman lisänsä ja laseilla esimerkiksi ruudulta lukeminen on aivan erilaista kun ilman laseja. Kirjaimet ovat paljon terävämmät ja silmä joutuu tekemään vähemmän tarkentavaa työtä, eli ehkä silmät ei tule enää niin kipeiksi päätetyöskentelyn jälkeen.

Lasien valinta
Lasien valinta oli sitten toinen askel tässä prosessissa. Olin aina ajatellut, että jos minulle joskus tulee silmälasit minä haluan semmoset mustat vahvasankaiset kulmikkaat lasit. Ne eivät kuitenkaan olleet minun kasvoilleni yhtään oikeanlaiset pokat. Lähdin valitsemaan ihan fiilispohjalta laseja sovitukseen ja yllättävää siihen valikoitui aika samantyylisiä laseja ja kolmen kärjestä nappasinkin kuvat jo silloin instagramin storyyn ja siellä seuraajani saivat arvata mitkä lasit lähtivät mukaan. Yllättäen lasit, jotka päätin ostaa oli ne ensimmäiset jotka hyllystä otin sovitettavaksi. Valitsin Heritagen ruskean sävyiset muoviset pokat, joissa ei ollut oikestaan mitään erikoista grumeluuria mukana. Aika perus varma valinta! Vitsailin myös että ehkä mustakin jokupäivä tulee monien lasien ihminen niin kuin Jorma Uotisesta. Jokapäivä uudet ja fiilikseen sopivat pokat.

Lasit päähän
Tänään sain hakea uudet kumppanini itselleni ja heti laitoin ne päähän tottakai, jotta tottuisin niihin paremmin. Alkuun olin niin hämmästynyt, että kuinka voikaan maailma näyttää niin kirkkaalta ja tarkkarajaiselta. Mutta nopeasti olo muuttui, aivan kuin olisin ollut humalassa. Pieni sellainen muutaman siiderin jälkeinen olo oli kun kävelin keskustassa Loheen odottamaan kyytiä kotiin. Autossa tulikin sitten vähän jo huono olo. Mutta nyt kun näitä on pitänyt muutamia tunteja, alkaa näihin jo tottumaan. Lapset oli vähän ihmeissään äidin uudesta ulkonäöstä mutta eipä se häirinnyt heitäkään sen enempää. Sen olen nyt huomannut että hirveen nopeesti nämä tulee likaisiksi ja saa olla putsaamassa sormenjälkiä ja muuta möhnää pois linsseistä. Samoin myös toinen sanka painaa korvan päältä eli pitää huomenna mennä töiden jälkeen vähän fiksaamaan sitä parempaan asentoon.
Muuten olen kyllä erittäin tyytyväinen näihin. Olisi se AMK pääsykoekkin mennyt ehkä paremmin jos olis ollut silloin jo lasit mukana kokeessa. Mutta tutkin tänään jo mahdollisia jatkosuunnitelmia jos ei opiskelupaikka aukene tällä kertaa.. saa nähdä minne tie vie!
-Jannina