Nostalgiaa

Kysyin ottaisiko hän vielä Fannya. Olin löytänyt kaupasta tällä kertaa suklaata.

Toin pöytään kaksi kastehelmen kuvioimaa maljaa ja aloin kaataa niihin vanukasta, jonka rakenne muistutti paksua kastiketta. Se juoksi tasaisena virtana ja odotin stop-merkkiä, kuin olisi kaatanut kahvia tietämättä juojan maitovaran tarpeesta. Kaadoin itselle saman verran, en kehdannut syödä enemmän. Olisin varmasti voinut syödä koko purkillisen maistamatta loppupäässä enää mitään.

Jäin tarkkailemaan ilmettä, mahdollista tunnistamisen hetkeä. Lusikka upposi pehmeään vanukkaaseen ja nousi sieltä suuhun. Hymy, silmäkulmissa ilon ryppy. Näin hetken jolloin hän palasi lapsuuteen. Kun olivat viikkorahoilla ostaneet pieniä Fanny tetroja ja vetäneet ne kerralla. Suklaa oli kuulemma ollut paras. ”Tämä se on.” Maku oli vielä sama.

Meillä Fannylla herkuteltiin vain kerran. Kolmelle tai ehkä neljälle jaettuna ei yhdestä tetrasta paljoa tullut syöjää kohti. Fanny oli verrattain kallista veljeni mansikka viiliksiin ja minun vaniljajogurttilitroihin verrattuna. Himoitsin omaa kokonaista Fannya, olisin voinut lappaa sitä suuhuni vaikka kuinka. Makeanhimoni ylettyi leipomon kreemikuorrutetuista kakuista Doris-kekseihin, salmiakista suklaaseen ja jäätelöstä Dallaspulliin. Maistoin aina kahvipöydässä kaikkea ja otin parhaimpia uudelleen. Yksi Fanny purkki ei olisi tehnyt tiukkaa, paitsi housunkauluksessa.

Fanny kuvasi nostalgiaa. Lyhyttä ohikiitävä hetkeä lapsuuden tuntuun. Samaa mitä oli aikuisten silmissä, kun sukujuhlissa pilkottiin hedelmiä kermakakun päälle tai se koristeltiin pihlajanmarjakarkeilla. Tai kun kirpputorilla löysi tutun astian, Yves Rocherin kaupantekijäislahjaksi saadun peltipurkin tai pieniä liinoja joita pidettiin jouluisin puhelinpöydällä. Nostalgiassa piilee aina tavaran hamstraamisen vaara, parempi on antaa pehmeäksi siivilöityneen lämpimän muiston mennä ja jatkaa matkaa.

Mutta on myös tavaroita, joille haluaa lisää nostalgista kerrosta. Kuten mekko jonka osti tasan kymmenen vuotta sitten. Vihreä ja ruudullinen. Ostoskierroksen jälkeen nousi maailmanpyörään Linnanmäellä ja aloitti matkan, jolla on vaikutuksia koko loppuelämän varrelle. Joka kesäkuun ensimmäinen se pitää ottaa esiin. Palata hetkeksi kesäpäiviin se yllä ja taittaa se kaappiin takaisin.