Alkukohtaus. Muutto työpaikalta tai asunnosta, asetelma käy molempiin. Päähenkilö kantaa pahvilaatikkoa, juuri niin suurta, että siihen tarvitaan molemmat kädet. Laatikossa on sekalainen valikoima kirjoja, kansioita, ehkä nitoja ja ehdottomasti ainakin yksi valokuvakehys, se joka viimeisenä otetaan työpöydältä tai ensimmäisenä asetetaan uuteen kotiin (siihen naulaan joka siellä sopivasti odottaa). Tärkein elementti kurkistaa kuitenkin laatikon reunan yli. […]

Geishatee oli lapsen makunystyröiden mielestä pahaa. Mutta teepussin lappuihin kirjatut mietelauseet olivat jännittäviä. Keräsin niitäkin. Muistan vielä erityisesti kaksi aforismia. Suolassa on jotakin salaista, sillä sitä on kyynelissämmekin. Vuosi 2017 oli täynnä kyyneliä. Ehkä kyyneleisin mitä muistan. Itkin pohjatonta ikävää menetyksestä, jonka kanssa on osattava elää. Itkin pelkoa ymmärtäessäni jälleen kerran, kuinka yksin ihminen lopulta […]

En ole ollut yhteydessä sitten maaliskuun. Sen jälkeen, kun hän ei ilmestynyt kolmekymmenvuotissyntymäpäivilleni. Ei tullut edes seuraavan aamun pahoitteluviestiä jossa selitettiin poissaoloa vaikkapa nukkumisella. Vuosi sitten puhuin hänen kanssaan pisimmän puhelun ikinä. Hän aloitti oma-aloitteisesti kertomaan kuinka hyvin hän voi sillä hetkellä. Sokerit oli saatu kohdalleen ja energiaa riitti. Arjessa oli rytmiä, kun hän viikoittakin […]

Kello on ainakin kymmenen, seuraavana aamuna kouluun lähtö. Oven takaa kuuluu hiljaista rapinaa ja puuhastelun ääntä. Taustalla soi hiljaa Backstreet Boys. Ennen nukkumaanmeno on järjesteltävä koulupöydän laatikot. Pastellin väriset vihot, kirjepaperit, valokuvat, pikkukivet ja jäätelötikut joissa on vitsejä (Missä aaveet uivat? -Kuolleessa meressä.). Sama traditio jatkuu yhä, laatikoita on vain tullut lisää. Kirjoituspöydän lisäksi niitä […]

  Välillä reissussa tulee mieleen miksi ihmeessä tätä tekee. Käyttää lepoon tarvittavaa aikaansa stressatakseen uuden ympäristön tuomista katuverkostoista, kulttuurin tuntemattomista käytännöistä ja ennalta-arvaamattomista umpimähkään valittujen hotellihuoneiden kunnosta. Kääntää kaikki taskut nurin ennen lähtöä ja miettii mistä yllättävästä kohtuullisen tiukka matkabudjetti ottaa osumaa.  Ja onko sekään loppujen lopuksi jotenkin erityisen ansiokasta, että on syönyt jonkun mamma […]

Nuoruuden idolille Neiti Etsivälle ja nykyisille kirjahyllyn asukkaille Hercule Poirotille ja Neiti Marplelle.   Nutella valmistetaan sokerista, palmuöljystä, paahdetuista hasselpähkinöistä, maidosta ja kaakaosta. On havaittu, ettei Nutellan pakkaus ole kovinkaan hyvin suunniteltu, sillä tuote tuntuu katoavan siitä kuin itsestään. Ehkäpä lapsenpulleiden sormien kautta imeskeltynä, aamuisen paahtoleivän päälle sulatettuna tai leivontabloggareiden inspiraatiota seuraten kakun väliin ja […]

Matkustajan aistinvarainen laadunarviointi toimii toisilla herkemmin, toisilla höllemmin. Siihen vaikuttaa paljon kokemus ja testaus. Silmät tunnistavat hassut katkaisimet ja osaavat etsiä vessanpytyn huuhtelunappia, vaikkei se olekaan omalla paikallaan säiliön päällä. Muisti keskustelee ja antaa hyväksyntäänsä monelle asialle joka on totutusta toisin. Pöytään tuotu serviettiautomaatin paperi tuntuu ennemminkin kreppipaperilta. Päivittäin hupenevien vesipullojen neste alkaa lämmetessään maistua […]

Tuoreen paprikan suikaloituva ääni leikkuuveitsen alla on niin koukuttava, että kasvis uhkaa pienentyä liian ohueksi. Katse etsii lisää leikattavaa ja terä liikkuu sulavan uhkaavasti munakoison muotoja pilkkoen. Sipulia, kesäkurpitsaa ja muistaakseni näin jääkaapin vihanneslokerossa porkkanaa. Olisipa siellä myös kurkkua, iskisin hampaat sen kylkeen vain rouskuttamisen ilosta.  Italiassa ei mikään tunnu rouskuvan. Prosecco kuplii, juusto venyy […]

Ostosten tekeminen voi olla parhaimmillaan impulsiivista, vahvojen mielikuvien siivittävää hetken materialistista onnellisuutta. Kun kiikutin mustaa huopahattua kassalle, ajatuksissani kuljin paljain jaloin ruohikolla, pitkät helmat maata viistäen ja tukka lierin alta pursuen. Olin aivan täpinöissäni löydöstä. Mielikuvituksen tuottama diashow jatkui. Kiharoita ja tummasävyisiä liehuvia paitoja. Kesän jälkeen jalokiviin taittuvia värejä. Tummapohjaisia mekkoja joissa on pieniä kukkia. […]

”Alituiseen kylässä, vieraisilla käyvä henkilö”. Lapsena olin melkoinen sellainen. Toisinaan naapuritalon mummon luona pullalla, sienen perkaus kaverina tai yrityksissä silittää hellyyttä pakenevaa kissaa. Kavereiden luona kävin leipomassa tai yökylässä kikattelemassa, yläasteella istuin parhaan ystävän luona koulun jälkeen lukemassa seiskaa. Silloin opin juomaan kahvia kultareunaisista kukkakuvioisista mukeista. Kulta Katriinaa. Nykyään kyläily on jäänyt vähiin, koska kotona […]