Ärrinpurrin päivä.

Suoraan sanottuna, tää on tosi paha päivä. Aamulla näytin siltä etten olis nukkunu yhtään,vaikka olin kait muuaman hassun tunnin saanu nukuttua,kiitos painajaisten jotka kyllä herätt hyvin aina välillä. Fiilis siis tähän päivään on ollu todella huono. Aamulla kuitenkin sain itteni suht kivan näköseksi ja kehtasin raahautua kouluun. Koulussakaan ei oikein olotila helpottunt,vaikka kaverit siinä vieressä olikin. Mutta suuri kiitos heille siitä,että olivat. Jotenkin selvisin tän päivän<3

Puuterini saa lentää roskiin, koska siinä on yksi syy miksi naamassani on hitosti ärsyttävi näppylöitä.. Mutta toivottavasti valokunä ja peitevoide auttaa vähän pelastaa naamaani,koska luultavasti puuteria en enää osta. Ja ainakin ite oon huomannu että valokynä ja peitevoide riittää mi naaman tarpeisiin kohtalaisesti.

 

Oon tässä kovasti yrttämässä sitä, että jättäsin herkut pois kokonaan, yritys on onnistunut Kohtalaisesti. Pieniä lipsahduksia on tapahtunut, mutta pohjalta on ainoastaa suunta ylöspäin. Myös valkosen leivän syömisen oon lopettanut,se o ollut helppoa.  Samalla koitan vähän vähentää kahvin juontia, oon onnistunut vähentämään sitä päivällä,mutta aamut on yhä aika sellasia vaikeita,vaikka tietenkin on joitakin aamuja,jollon en juo kahvia,mutta niitä on harvassa. Tänään oon juonu 2 kuppia ja ne kummatkin aamulla. Olotila aika väsynyt,mutta pienet päikkärit autto kyllä kummasti.

 

Eikä muuten tullu syötyä edes herkkuja koulussa,vaan söin kiltisti lounaaksi salaatin (raejuustoa,kurkkua,vihreääsalaattia, persikkaa ja salaattikastiketta) ja sit broileripastaa ja näkkileivän. Kaksi lasia maitoa ja massu täynä 🙂 eikä oo vieläkään nälkä.

 

ps: Miks suoraan sanomisessa on liian iso riski menettää jotain arvokasta? Vaikka suoraan sanominen helpottais omaa oloa niin paljon. Miks vaan en pysty sanomaan asioita suoraan, ärsyttää.