Laihduttajan viimeinen ehtoollinen
Paino 99,8 kg
(Herranjestas! Paino oli viime kirjoituksessa muutama päivä sitten noin 103 kiloa ja nyt vain 99,8 kiloa. Mikä on SE salaisuus, jolla tipahtaa kolme kiloa muutamassa päivässä? Kerro, heti, kerro!)
Roiman painonpudotuksen salaisuus on niin sanottu ”viimeinen ehtoollinen”. Se on se hetki, joka edeltää dieetin tai painonpudotusurakan alkua. Se on se viimeinen hetki, jolloin laihduttaja saa vielä tarttua lusikkaan hyvällä omallatunnolla ja iskeä sen syvälle Ben and Jerry’s purnukan pohjalle. Itse asiassa kyse ei ole enää edes saamisesta vaan suorastaan velvollisuudesta omaa herkuttelijaminää kohtaan, jolle aikoo heittää hyvästit. Viimeinen ehtoollinen käytännössä sisältää kaiken, mitä vatsa ja mieli kehtaa pyytää.
Viimeinen ehtoollinen voi koostua esimerkiksi seuraavanlaisista tuotteista:
-Iso purkki Ben and Jerry’s Cookie Dough jäätelöä
-Iso pussi Remix-karkkeja
-Daim suklaapatukka tai jotain muuta suklaata
Jotta kyseisen annoksen saisi oikeasti vedettyä alas ilman pahaa oloa täytyy sokeri ja suolapitoisuudet olla tasapainossa, joten lisätään vielä sekaan:
-Iso pussi Taffel sipsejä. Dipillä, tottakai!
Tavoitteena on vetää kaikki samalla kertaa, sillä jos herkkuja jää jäljelle seuraavalle päivälle, ei painonpudotusta voi tietenkään aloittaa.
Viimeinen ehtoollinen vedetään kahdesta syystä:
- Seuraavana päivänä herkut ovat ehdoton nou-nou, joten paras vetää kunnon satsi, jotta on, mitä sitten muistella. Tämän jälkeenhän elämä tulee olemaan yhtä ristille kärsimyksen tietä kävelemistä ja ristiinnaulitsemista.
- Viimeinen ehtoollinen kohottaa painoa mukavasti, joten dieetin alussa on sitten mistä pudottaa. Toisaalta paino sitten tippuu mukavasti alussa, mikä lisää motivaatiota painonpudotukseen.
Viimeisen ehtoollisen huonona puolena voidaan pitää sitä, että suunnitelmat voivat muuttua: huomenna huomaakin sen, että nyt ei olekaan sopiva aika aloittaa painonpudotusta (koska muka olisi!). Mutta ylihuomenna voisi oikeastaan alkaakin, joten tänään on taas pakko vetää viimeinen ehtoollinen. Viimeinen ehtoollinen voi viedä siis kierteeseen, elämä voi koostua vain viimeisistä ehtoollisista, joka johtaa siihen, että silloin paino todellakin kohoaa.
Näin on siis käynyt minulle.
Mutta ehdottoman viimeisen ”viimeisen ehtoollisen” vedin toukokuussa, jolloin olin päättänyt aloittaa tämän prosessini. Koska aloitus hieman venähti, viimeisiä ehtoollisiakin ehti kertyä ennen sitä viimeistä viimeistä. Paino siis pääsi tosiaankin kasvamaan 103 kiloon.
Jotenkin kuitenkin sain väännettyä ajatustoimintaani toukokuussa sellaiselle raiteelle, että jo ajatus elämäntaparemonttiin ryhtymisestä sai minut lopulta rajoittamaan herkkujen syöntiä. Toukokuusta tähän päivään paino on siis tipahtanut jotakuinkin kolme kiloa. Se ei siis ole tippunut kolmea kiloa muutamassa päivässä, eikä saakaan tipahtaa, muuten painontiputus on liian nopeaa.
Viimeisen ehtoollisen jälkeistä kärsimysten tietä en ole ajatellut tällä kertaa kulkea. Nälkää en aio kärsiä, se kun ei pitkän päälle tule toimimaan. Ajatuksena pitää olla se, että näillä ruokailutottumuksilla voidaan sitten mennä pidempäänkin, kohti pysyvästi kevyempää minää.