Sieltä se tuli, aivan yhtäkkiä kun istuskelin sohvalla myöhään illasta tunsin ensimmäisen potkaisun. Hetken ajan mietin että ”mikäs toi oli”, sekunnin kuluttua tajusin ”olikohan toi nyt se vauva!… vai kuvittelinkohan koko jutun” ja aivan kuin vastatakseen vauva potki vielä kolme selkeää potkua. ”Ahaa, selväksi tuli, sinä se siellä vaan potkit” ❤️
Sen jälkeen potkuja on tullut sillon tällön, kaikkia en varmaan ole edes kiireiltäni huomannut, mutta aika lailla pitkin päivää niitä tuntee. Ei mitenkään hirveänä, mutta kuitenkin. Mitään tiettyä kaavaa ei niissä tunnu olevan myöskään, kun netissä monesti lukee, että niitä lähinnä aamulla tai illalla tuntee. Kai sekin on sitten henkilökohtaista 🙂
Tänään meille yksi työkaveri toi lahjoituksena muutaman vauvatavaran. Nyt sitten meillä on jo vauvalle rattaat, kehto, sitteri ja vanna. Yksi toinen ystävä viestitteli että hänellä olisi meille paljon suomenkielisiä satukirjoja jos kelpaa, no tottakai! Nehän ovat suorastaan aarteita kun ulkomailla asuu. Sitten vielä kolmas tuttava haluaa meille antaa autoon turvaistuimia, yhden vastasyntyneelle tarkoitetun ja toisen joka on sitten vähän vanhemmalle vauvalle. Ne vaan pitäisi joku päivä tällä viikolla käydä noutamassa. Toinen työkaveri sanoi mulle myös töissä, että ennen kuin ostetaan mitään niin täytyy kysyä häneltä ensin, jos heillä vaikka olisi jotain mitä voisi antaa meille. Kumppanini työkaveri oli sanonut, että jos meille tulee tyttövauva niin heiltä saa hulluna vaatteita.
Me varmaan muutenkin ostettaisiin mahdollisimman paljon käytettynä, mutta että ne ihan vaan annetaan meille niin mikäs siinä. Saa kyllä taas olla todella kiitollinen.
