Alastomat matamit

Tulipas luotua blogi ja unohdettua se. Onneksi ei ole mitään uutta että asiat unohtuvat..

Mietin tässä tätä valloillaan olevaa haastetta jossa blogimammat riisuvat itsensä ja laittavat alastomista tai puolialastomista vartaloistaan kuvia nettiin. Toiset ovat kauhuissaan paljaasta pinnasta, toiset taas yökkäilevät raskausarville ja röllömahoille, toiset kehuvat näitä alastonkuvia vuolaasti todella kauniiksi. Juu, toki, osa kuvista onkin kauniita mutta joukossa on myös niitä ei niin yleisesti ottaen kauniita vartaloita. Minä heräsin ajattelemaan kuinka osuva tämä haaste on nykymaailmantilassa jossa luodaan virheettömiä ihmisiä, photoshopataan valokuvat (minä en tee tätä ihan periaatteesta) ja laitetaan itsestään epärealistisen näköisiä kuvia nettiin. Minä olen sitä mieltä että rumuudella on aivan täysin sama oikeus näkyä kuin kauneudella, kuten myös kaikella siitä välistä. Toivonkin tämänlaisen avoimuuden leviävän myös katukuvaan.

Sitten en olisikaan enää vähemmistössä avoimesti silmiinpistävän pikkutissini ja isotissini sekä arpisen nahkavatsani kanssa. Koska siis, minä en häpeä. Minä olen minä ja voin näyttää hassulta, seksikkäältä, rumalta tai kauniilta, pöllämystyneeltä tai muuten vain omituiselta. Minun sieluni näkyy kas läpi. Näyttäkää tekin omanne!

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *