Unista painajaisiin
Olin viikonloppuna kyläilemässä ex-mieheni sukulaisilla, niillä mukavilla sukulaisilla. Meillä oli äärettömän hauskaa, todella hyvä reissu. Luonnollisestikaan ex-mies ei ollut paikalla.
Lauantai-sunnuntai välisenä yönä näin kuitenkin hämmentävää unta Nikkaroijasta. Aiemmat unet ovat olleet lähinnä positiivisia kaikin puolin, kunnes nyt. Unessa sovimme Nikkaroijan kanssa että tapaamme. Tapaaminen siirtyi muutamaankin otteeseen ja hän vaikutti hyvin epäinnokkaalta ja muistankin ahdistuneeni jo pelkästään siitä. Jotenkin näin myös sen, että hän oli poistanut Tinder-tilinsä ja toivoin sen johtuvan minusta. Lopulta kun vaikeimman kautta vihdoin tapasimme (piti mennä veneellä saareen joka olikin ostoskeskus ja vilisi ihmisiä, oli myrskyä ja sitä ja tätä estettä jotta emme vahingossakaan löytäisi toisiamme) ja olin erityisen innoissani niin Nikkaroija tuli halaamaan, pussasi ja sanoi että on viime keskiviikkona päättäny että yrittävät jatkaa yhteiselämää eksänsä kanssa (huom, hänen eksistä ei juuri ole ollut puhetta, eli tämä ei perustu mihinkään faktaan). Unessa henki salpaantui täysin, voin fyysisesti pahoin, ahdisti, itketti. Se oli kamalaa.
Aamulla ensimmäinen ajatus oli että kun nyt vaan ei olisi enneuni. Edelleen huomaan, että uni on jotenkin jäänyt vellomaan päähäni, niin ahdistava se oli.
Lopulta sunnuntaina, kokonaisen kahden viikon tauon jälkeen, nähtiin. Ei puhettakaan eksistä tai kiinnostumattomuudesta. Mutta silti en vielä ole saanut rauhaa alitajunnaltani. Ei sillä että velloisin, mutta nyt yritän pohtia olenko havainnut merkkejä kiinnostumattomuudesta, välinpitämättömyydestä tai vastaavasta? Toisaalta, ottaen huomioon että minun eksä oli vähän liikaa tapetilla viikonloppuna sukulaisvierailun johdosta, on mahdollista että uni pohjautuu omiin tunnesolmuihini. Ja tietysti siihen, etten koe että olisimme mitenkään erityisen vakaalla pohjalla Nikkaroijan kanssa, vastahan tässä tavattiin.
Voi epätasapainoinen tunne-elämä, vellonnat ja ahdistus, menkää jo pois!
Päivän fiilis: