Hyvät treenihousut – parempi mieli

cinderella.jpg

Koskapa liikun varsin aktiivisesti, vietän myös suhteellisen paljon aikaa jumppapöksyt jalassa. Meidän harjoitukset ovat sitä laatua, että siellä ryömitään, kontataan ja rymytään pitkin lattioita. Näin ollen housujen tulee kestää kovaa kulutusta. Toki laitan paljon painoa sille, että ne myös ovat laadukkaat ja mukavat jalassa sekä omalle kropalleni sopivat ja istuvat. Pidän treenihousuja paljon myös vaapaa-ajan housuina ja monet housut toimivatkin arjessa pitohousuina vaikka niistä ei salille olekaan. Tästäpä siis hieman kokemuksia vuosien varrelta.

Minulla oli jossain vaiheessa ohuempaa kangasta olevia, melko matalavyötäröisiä Better Bodiesin housuja. Huomasin varsin pian, että minulle ne eivät sovellu  liikuntaan eikä myöskään vapaa-ajan käyttöön. Ne olivat sinällään miellyttävän tuntuista materiaalia, mutta melko löperöä.  Tämä sekä matalavyötäröisyys aiheuttivat sen, että ne jalassa sai elää jatkuvassa pelossa, milloin rekkamiehen hymy vilahtaa.  Nämä housut lähtivät uuteen kotiin hyvin pikaisesti. Toki piti hankkia peräti kahdet kappaleet eri väriä, ennen kuin uskoin. Aika paljon näitä näkee, joten varmaan monelle muulle sopivat.

bb vanha.jpeg

Better Bodies numero kakkoset olivat korkeavyötäröiset, napakampaa materiaalia olevat housut. Näissä ei tarvitse pelätä vilauttelua, vyörärö yltää melkein napaan saakka. Siitä plussat. Materiaali sen sijaan on minusta hieman liian paksua ja jopa hautovaa. Muutaman kerran olen pitänyt näitä treeneissä, mutta kun miellyttävämpiä vaihtoehtoja löytyy, nämä jäävät kyllä yleensä hyllyyn. En ole ainakaan toistaiseksi raaskinut vielä myydä näitä, käytän näitä joskus kauppareissulla tai työmatkalla kävellessä. 

better.jpeg

Vanhempaa mallia olevat Six Deucen housut olivat hintaansa nähden käsittämättömän heikkolaatuiset. Ne olivat kauniit, ne olivat miellyttävän tuntuiset päällä, ohutta, liukasta materiaalia. Liukkaus sekö matalavyötäröisyys tekivät näissäkin sen, että ne eivät olleet lainkaan toimivat urheilussa. Suurin puute kuitenkin oli se, että niihin tuli naarmuja ja viiruja pienimmästäkin osumasta. Jos tanko osui reiteen, oli housuissa jo jälki. Tämän kokemuksen jälkeen en ole uskaltautunut Six Deuceja kokeilemaa. Olen ymmärtänyt, että ovat nykyään parantaneet laatuaan ja uudemman malliston housut kestäisivät jo käyttöä. Saman valmistajan hupparit ovat olleet aina erittäin laadukasta, napakkaa, tekoa. Minulla on ollut sellainen jo vuosien ajan, ja eipä pientä pesunukkaa lukuunottamatta juuri käytön jälkeä näy.

sixdeuce.jpeg

Labella Mafia on brasilialainen merkki. Aiemmin sitä myi Body Action, sittemmin Fitnesstukku. Näitä ostin muutamat kappaleet. Nämä pöksyt ovat todella kauniita. Itse ne osaa käyttää mitään kuviollista tai kirjavaa, joten otin kuosiltaan varsin pelkistettyjä malleja. Väreissä ja kuosissa kuitenkin löytyy jokaiseen makuun. Nämä housut ovat korkeavyötäröiset ja erittäin miellyttävän tuntuista sileää materiaalia. Koko on minulle hieman ongelma, S-koko on vyötäröltä hitusen tiukka, M-koko taas kauttaaltaan hiukan väljä. Nämä ovat kuitenkin olleet käytössä ja kovin mieluiset. Kauniin ulkonäkönsä vuoksi olen pitänyt näitä myös töissä, kaupungilla ja vapaa-ajan housuina.

LABELLAMAFIA.jpg

Ja sokerina pohjalla oman housutestini voittaja Bia Brazil. Olen ostanut ensimmäiset Biat 10 vuotta sitten, kun Body Action oli pieni kivijalkamyymälä Kuopion kaupungintalon takana. Ne ovat edelleen priimakunnossa, vaikka minun pöksyni joutuvat kestämään todella kovaa kulutusta! Sen jälkeen olen ostanut lisää useita Bioja, sekä täysimittaisena että caprina. Ne ovat korkeavyötäröiset, materiaali on uskomattoman hyvä, napakka ja tukeva, mutta samalla miellyttävä ja joustava. Suurimmassa osassa malleja housut ovat one size mitoitusta. Ne näyttävät hyvin pieniltä, mutta venyvät uskomattoman paljon. Napakkuuttaan ne eivät kuitenkaan menetä, eivätkä nyppäänny pesussa. Ne tuntuvat näistä housuista parhaalta päällä. Jos nyt jotain moittimista etsii, niin  joissain  yksilöissä yötärö on alkanut hieman rullaamaan aikojen saatossa. Muuten nämä ovat ehdottomat suosikkini ja pääsääntöisesti crossfittailen näillä.

bia brazil.jpg

Seuraava merkki, jota haluaisin kokeilla on uusi suomalainen merkki Nepra. Näitä on kovasti meidän salilla hehkutettu. Ovat kuulema todella miellyttävän napakat, venyvät ja sopivasti tukea antavat. Plussaa toki myös kotimaisuudesta. Nämä ovat hankintalistalla sitten, kun on aika uusien housujen. Sitä ei ehkä tule koskaan, koska nuo Biat näyttävät todellakin kestävän ikuisesti.

nepra_terra_black1_wearnepra_grande.jpg

Postauksessa olevat kuvat on lainattu  yllämainittujen verkkokauppojen sivuilta tai valmistajan/maahantuojan sivuilta.

Muoti Liikunta Trendit

Kyllä minä niin mieleni pahoitin

shitlist2.jpg

Olen lahjakas pahoittamaan mieleni ja teenkin sitä mielellään ja usein. Olen alkanut visioimaan, voisinko alkaa saada jopa lisähankkeita  mielensäpahoittajana.

Ruoka-aiheiset pahoitukset ovat paikallaan harva se päivä. Koska minulla on keliakia (ja ruokavaliokorvauskin vietiin, perkele!), siihen tarjoutuu oivallisia tilaisuuksia tämän tästä. Harvassa on se ruokapaikka tai ruokakauppa, josta ei jotain sanomista löydy. Yhdessä paikassa ei ole lempileipää, toisessa taas ei ole just sitä hyvää pullaa, jota halusin. (No en minä sitä ostaisikaan kuin korkeintaan kerran vuoteen, koska yritän hallita painoani, mutta kuitenkin saatana!).

Tänä vuonna olen  jo muutaman kerran vienyt pahoitteluni pidemmälle. Syvästi närkästyneenä asiakkaana olen antanut kyseisiin liikkeisiin kirjallisen palautteen. Toinen palaute koski sitä, etten saanut helmikuussa kokonaiseen viikkoon Runebergin torttua, ja toinen liittyi niinkin vakavaan aiheeseen kuin tuoreen tattarileivän puuttumiseen. Hylly oli aina tyhjä, kun MINÄ menin leipää katsomaan. Siis nimenomaan katsomaan. Itse asiassa syön ylipäänsä melko vähän leipää ja gluteeniton leipä kuivuu aika nopeasti. Sen takia ostan leipäni yleensä pakasteena.

Sain myymäläpäälliköltä  vastauksen, jossa pahoiteltiin kovin minun mieleni pahoittumista ja minulle luvattiin pyhästi, että vastedes tattarileipää tulee olemaan hyllyssä myös iltapäivällä, kun menen töiden jälkeen kauppaan. Tämä parannus on kaupassa toteutettukin ja sen jälkeen olen harva se kauppareissu katsellut suopeasti hyllyssä olevaa tattarileipää.

tattatri minirevityt_pakkaus.jpg

Ruoka-mielensäpahoittaminen on vähän amatööripuuhastelua, niin kauan kuin et satu  löytämään syanidia kahvipaketistasi. Parhaimmillaan olen onnistunut saamaan yhden ilmaisen lounaslipun, kun löysin työpaikan lounasravintolassa kiisselistäni pienen kiven. 

Tämän vuoksi olen nyt alkanut katsella ympärilleni uusia mahdollisuuksia. Työpaikka on erinomainen paikka harjoitella. Siellä voi aktiivinen havainnoija  pahoittaa mielensä vaikka joka päivä. Epäergonomimen työpiste, liian kovat/pehmeät/korkeat tai muuten epämukavat tuolit kahvihuoneessa, paskat työvälineet, epäpätevät esimiehet, hankalat asiakkaat – katselkaa ympärillenne! Lista  on loputon. 

Nyt viikonloppuna sattui jo varsinainen jackpot! Muutama vuosi sitten Ikeasta ostamani iso peili tipahti seinältä aivan omia aikojaan. Seinäkiinnitys oli kyllä kestänyt, mutta peilin oma kiinityskannake oli murtunut. Lähden nyt  valokuvaamaan tuhoja ja laatimaan kirjelmää Ikeaan. Tässä voisi olla ainesta jopa Iltasanomiin, olisinhan voinut potentiaalisesti olla itsekin vaarassa jäädä peilin alle. Seuratkaa lööppejä!

peili.JPG

 

Puheenaiheet Ajattelin tänään Höpsöä