Vaatekaappini tursuavat yli äyräiden. Hyllyt pursuilevat, yläkaapit pursuilevat, mitään ei mahdu minnekään. Olen ongelmissa, kun pyykinpesun jälkeen yritän saada puhtaat vaatteet sopimaan jonnekin. Kaapeista en  löydä mitään ja minulla ei mielestäni ole koskaan mitään päällepantavaa. Käytännössä pidän aina yksiä ja samoja vaatteita.

Pari vuotta sitten sain Konmari valaistumisen, kun luin vaaleanpunaisen kirjani. Konmari – siivouksen elämää mullistava taika on niin laaja-alainen aihe, että sille ehkäpä oma postauksessa tuonnempana. Uskon metodiin vahvasti ja aion palata siihen.  Silloin aikanaan onnistuin kirjan ja oman vision avulla saamaan itseni juuri  oikeaan vireeseen, joka karsimiseen tarvitaan. 

Oikeassa mielentilassa minä todellakin tunnistin heti, haluanko oikeasti pitää vaatteen. Joistakin yksilöistä tiesin heti, kun otin vaatteen käteeni. Paljon oli myös niitä tapauksia, joita piti sovittaa ennen päätöstä. Loppujen lopuksi hävitin hirvittävän määrän vaatteita kirpuille ja keräyksiin. Raivasin vaatteitani viikkokausia, valikoin karsin ja poistin.  Pääsinkin erittäin hyvään tilanteeseen, kaapit oli avarat, väljät ja ilmavaa. Tiesin, mitä vaatteita minulla oli ja KAIKKI vaatteet olivat mieluisia.  

Suurimman osan laitoin Vähänkäytetty.fi nettikirpparille. Aivan kamala homma ensin kuvata kaikki, kirjoittaa kuvaukset, pestä, pakata ja postittaa. Mutta kun paketit sai matkaan, sitten olikin helppoa vain odotella euroja tilille. Vaatteita oli niin paljon, että sain sieltä lähes 1000€! Ne mitkä ei menneet kaupan, sai lahjoittaa hyväntekeväisyyteen, joten ei enää tarvinnut ottaa omaksi riesakseen. Jonkin verran vaatteita  möin myös eri merkkivaate kirpuilla ja loput meni H&M vaatekeräykseen.

Jossain vaiheessa  vaatteiden jälkeen iski kuitenkin taisteluväsymys ja kodin läpikäyminen jäi. Nyt kun olen yrittänyt palata alkuun, ei se noin vain onnistukaan. Akilleen kantapääni eli vaatemäärä on karannut taas käsistä ja kaapit alkavat olla katastrofi tilassa. Nyt kun päätin  alkaa urakoimaan vaatemäärää taas kuriin, en enää osaakaan luopua:

• Kyllä tämä vielä menee
• Tää on ihan kiva jos vaan ois musta
• Pidän tätä kotiasuna
• Kyllä mä tätä joku päivä voin pitää
• Tää on ihan kiva, kun laitan jakun alle
• Tää on ihan kiva, kun laitan slimmaavat ja muotoilevat alle, vedän vatsaa sisään enkä hengitä koko päivänä

Taannoisen vaatesiivousoperaation aikana opin tunnistamaan, millaiset vaatteet sopivat minulle (ja päinvastoin). Opin tietyt vaatemerkitkin, joita minun kannatti suosia ja mitä välttää. Eipä säilynyt muistissa pitkään. Nyt on taas kaapissa pilvin pimein vaatteita, jotka

näyttää kivalta, mutta…

…joku kohta ei miellytä, kun laitan päälleni (leikkaus, istuvuus)

….materiaali tuntuu epämiellyttävältä

…hiostaa, hiertää, kuristaa

…on sen värinen, että en osaa käyttää

…on sellainen kuosi, että en osaa käyttää

.. näyttää upealta jonkun toisen päällä, mutta ei  minun

…on upea myös minun päälläni, mutta vierastan, koska ei ole yhtään minun tyyliäni

mitä näille vaatteille sitten käy? Sovittelen niitä kyllä säännöllisesti (siis ainakin niitä, jotka ovat kasan yläosassa, jotta saan ne käsiini, alimpia en edes muista), mutta poikkeuksetta aina ne jäävät valintatilanteessa  kotiin ja vaihdan päälle jotain niistä ehkä paristakymmenestä luottovaatteesta, jotka eivät koskaan jätä pulaan.

 Vaatteeni ansaitsevat päästä parempaan kotiin! 

(Kuvat on lainattu, mutta minulla on aika lailla vastaavat omistuksessaan ja nämä edustavat niitä joista PIDÄN!)