St Tropez; maakunta matkailua

Toverin ollessa täällä, päätettiin ihan vain plikat keskenään lähteä St Tropez’in huudeille. 

Istuttiin kirjaimellisesti 4 tuntia ruuhkassa, hermot riekalaina, mutta hei. Perille päästiin ja turhasta on hölmö valittaa.

En tiedä vaan oikein mitä St Tropez’ssa pitäisi tehdä. Kävellä kaupungilla, nauttia satamasta, istua kahviloissa ja syödä hyvin. Perus meininkiä siis, mutta mitä muuta? St Tropez tunnetaan kalastajistaan, mutta ennen kaikkea luxus elämästä, julkkiksista jne. Tätä kaipaaville voin kyllä sanoa, että kulta-aika meni jo. 60-70-luvuilla paikka oli kultaa pankkiholvissa, nykyään viehättävä ja kaunis, mutta ei entisensä. Turismia on paljon sesonkiaikaan, muuten aika kuollutta sesongin ulkopuolella. Tämä siis ei ole paha asia, mutta monella on käsitys loistosta ja upeudesta joita näkee lehtikuvista. Mun mielipide on plussa ja positiivinen, mutta kaukana glamourista ainakin päiväsaikaan.  

 

 

Mistään mitään tietäen onnistuttiin myös yllättämään itsemme; Harrrrrikka kokoontumiset! Jumalattomasti pärinää, nahkaa, kypäriä ja renkaita. Meteli huumas korvia, mutta Cafe de Paris’n terassilla varjon alta oli hyvä tiirailla menoa. 

 

 

Useasti mä olen täällä pyörähtänyt sen enempiä kaupunkia tutkien tai hutkien. Seuraavaa kertaa varten mä päätän, että se on sitten illallisen vuoro. Päiväsaikaan lounastettu, nautittu, kierretty ja kuljettu, joten St Tropez’n kunnon dinner tarjonta on katsastamatta täysin vielä. What a shame!