Pari katrasta, pari viikkoa

Parin viikon aikana on tehty omaishoidollisia hommia, palkkatyön merkeissä erinäisiä kuvioita, harrastettu parisuhteen hoitoa, riidelty railakkaasti, rakastettu ja naurettu ja hoivattu muutamaa eri katrasta vieraita.

Olin odottanut huomista työreissua jo ihan siitä syystä, että tiedossa olisi yksi yö hotellissa ja ilta vapaa. Ei mennyt kuin Strömsöössä, homma siirtyy loppuviikolle ja tarkempaa odotettavaa ajankohtaa määritellään vastapuolen kalenterin mukaan. Itketti ihan kun vitutti niin paljon. Excuse me my French vaan… Muutenkin koko viime viikko oli takkuamista. Kolleegat paistattelivat poissaolollaan lomilla ja en tuntunut saavan oikein kirveelläkään yksin haahuillessa mistään otetta. Aikaansaaminen jäi aika mitättömäksi, pääasia, että perusjutut on kuitenkin hoideltu onnistuneesti ja ajantasaisesti. Onneksi kolleegat saapuivat levänneinä, enemmän tai vähemmän, töihin takaisin ja munkin draivi odotettavasti alkaa ehkä tästä taas nousemaan uusiin korkeuksiin. Pitkästä aikaa, kun työnteko on ollut kivaa ja palkitsevaa, ei millään haluaisi sitä onnistumisen tunnetta sitten menettää siihen saamattomuuden keskelle. Hmph.

Vieraiden kanssa reissattiin ihan hillitysti, otettiin lähinnä lämmöstä nauttien ja rennoin liikkein. Osa yöpyi Nizzassa, osa meillä, mutta hyvin hallitut liikkeet sai koko 8 hengen poppoon hienosti järkkäiltyä paikasta a paikkaan b tarvittaessa ja homma oli oikein smooth muutenkin. 
Seuraava vieras saapuu ensi viikolla ja siihen saakka vedellään henkeä oman porukan kanssa. Suunnitelmissa on juurikin samanlaista rentoa menoa, ei paineita mistään, rantaeloa ja hyvän syömistä. Ah. Lomia ei allekirjoittaneella vielä ole, mutta onneksi loistavat kolleegat takaavat pienet paikkaukset Daamin uiskentelujen ja sattumanvaraisten rantsupäivien ajan… Haha.