Mahtis Wappu
Quests have left the building; BU-HAA.
Njääh, meillä oli kivaa! Istuttiin ravintelissa, nautittiin rannallaolosta, kaupungilla kiertelystä, shoppailtiin, naurettiin, itkettiin. Kierreltiin ympäriinsä.
Tähän väliin mahtui myös vappu, suomalaisen työnjuhla. Meille se tarkoitti ystävien kanssa syömistä ja juomista maalla, niin rennosti kuin ikinään mahdollista, ilman minkäänlaisia paineita, yhdessäollen.
Kauniit puitteet ja kaunis oli kattauskin; usko tai älä 😉
Vappupäivä vietettiin rantsussa snobeillen tuoleilla ja tarjoilijaa juoksuttaen.
Mukelot sai leikkiä lämpösessä hiekassa, pulahdella KYLMÄÄN veteen ja nauttia jätskejä enemmän kuin laki sallii. Meillä oli siis relaxoitu vappu kaikkineen. Hierontaa ja hyvää ruokaa vielä, joten kaikki oli enemmän kuin bueno!
Vinkki muuten lapsiperheille esimerkin avuin: Mä en esimerkiksi kuitenkaan ole Se sukulainen, joka diggaa siitä, että mut isketään suvun nuorimpana edelleenkin hyvin nopeasti lapsenvahdiks. Aikuinen, oman elämänsä rouva, kun olen ja vaikka joistain kersoista tykkäänkin yhtä paljon kuin kynsilakasta, en silti oikein perusta ajatuksesta olla lapsen likkana tai leikkitätinä muiden rentoutuessa… Mä tykkäisin myös kärventyä auringossa ja naukkailla vinkkua ihan siinä muiden aikuisten tavoin. Voin uittaa, voin syöttää, voin pukea, voin niistää, mutta en niin, että se tyrkytetään mun kontolle. Kiitti vaan ja vinkki ens kertaan. Kuullostanhan nyt sitten ihan hirveeltä emakolta taas?!?
Ranskassa Vappua ei juhlita, se on vain… No vapaapäivä. Kieloja myydään joka paikassa, ruusujen kanssa tai ilman. That’s it oikeastaan. Ei siis pakko juhlintaan ja paineita täältä päästä.
Toverin kanssa shoppailtiin kortit viuhuen. Aivan superlöytöjä! Miks niitä kaikkia ei voi pukea yhtä aikaa päälle…. Mut myös yllätettiin ihan täyslaidallisella! Nimittäin, takki jota olin hinkunut ja vinkunut jo vaikka kuinka ja kauan hyppäsi silmille ale-tangosta! Samaan aikaan käsissä roikkui jo kuitenkin pariviiskymmentä muutakin tääonjustmuntyylinenpakkosaadamätarviintän-luomusta, joten pihi-Pirkko iski. Mä en vaan voi napata nitä kaikkia. (Näitä pihi-Pirkkoja tapaan pääni sisällä aniharvoin, mutta nyt PP valitsi tilanteensa tässä kohdin) Toveri auttaa sanomalla tietenkin, että ”ei pysty sanoon kyllä mitään, päätät itse”. THANKS. Soitto Siipalle, järjen äänelle, kassajonosta; Kumman mä otan, vastaat vaan a tai b. Siippa, tuo miehistä ihanin olento, vastaa, että molemmat, mitä sitä kyselet! Aivan kuin dilemmaa ei olis edes ikinä ollut. Eihän tässä nyt sitten ihan nanosekuntia kauempaa mennyt, että takin ja kaiken muun onnellinen omistaja painelee kaupasta ulos suu messingillä. Jeesustelua ja hehkutusta? Pahimman luokan kumpaankin.
Summa summaarum; me Siipan ja Piskin kanssa nautittiin Toverin seurasta. Soot kultanen lyyli. Sukulaiset; oli kiva hetkittäin, kun kävitte. Onneksi seuraavaan reissuunne on vuosi aikaa ainakin.