Näin tän päivän pitikin mennä.

Lauantain terkut!

Heräsin hiki märkänä ja mietin millä ilveellä on matka sohvan muhkuroista kuljettu omaan punkkaan. Leffaa miettiessä tajusin etten nähnytkään sitä loppuun… Hetkoneeeeen, Siippa selaa lehtiä tabletilla vieressä. Ah, ei muutoksia, lähtee siis töihin, mutta myöhemmin. Njäh.

Piski pissatettu, vaatteet päällä, u-pe-a ilma! Just sellanen perfect päivä alottaa taas kerran se läskien hallinta. Kattaus parvekkeelle puuroineen, tee-kuppeineen, kahveineen ja marjoja ja hedelmiä, jee. Tänään ei pestä ainakaan pyykkiä-päätös Mamin kanssa ja viimeset teet leuan kautta rinnuksille -> päivä voi alkaa.

Aamupalan aikana mietitittyjä vaihtoehtoja:
-Kun nyt tässä ollaan ihan aamutuimaan hereilläkin niin vois lähtee torille
-Voitais kävästä Nizzassa Cours Saleyalla hakemassa kukkia tai Cannesiin, oi siihen ihanaa torikojuun!
-Olisko kaupasta jotain tarvetta
-Olis kyllä ihan jees vähän ulkoilla, kun on näin upee ilma

Noh, first things first:

Ihan ensin otetaan sellanen iiiihana hetko soffalla kuitenkin, kun on Mami ja Piski potkittu omalle terassille aurinkoon. Sen eilisen leffan loppuhuumaa ei kuitenkaan kestäny kuin 10 minuuttia, joten sitähän vois ihan vaikka startata lenkille! Ekaks syön kyllä suklaata, saan hieman miettiä mihin sitä lähtis kirmaan. Sekin ottaako kameraa mukaan sanelee kyllä hieman… Huvittais kuvailla, mutta emmä jaksa tota järkälettä raahata mukana. En edes kännyä ota mukaan, sen verran anarkisti aion olla.

……….

Noh, sitä sitten päädyin lenkkien sijasta suklaahöyryissä tuonne toiselle puolella kämppää Mamin puolelle parvekkeelle nauttimaan auringosta. Hedelmäsalaattia kippo täynnä, nenän edessä MeNaisisten juttu Patesta ja Ollista ja Kaija lauloi radiossa; tää oli tarkotettu just näin meneväkskin.