Niin ettei mitteen sitten oo raportoitavaa vaikka muilla olis.

Ilta-auringossa töiden jälkeen, kun hiki kuivaa, kotiinmeno häämöttää ja jäsenet alkaa raueta.

Oon joskus ihmetelly miten ihmisillä on hirveesti kaikkee tapahtumaa mistä raportoida. Kaiken näkösiä reissuja, retkiä ja vaikka mitä. Mulla ei ainakaan oo! Pieniä juttuja, mutta mä taidankin olla arki-muija, doris joka diggaa tavallisista päivistä. Tsembalot, kekkerit ja pippalothan on ihania, mutta se perus arki on kans ihan luksusta. Johtunee kai siitä, että muuten tuppaa olevan aikas hektistä ja menorikasta tasasesti, yllätyksiä ja nopeita käänteitä. Joskus tähänkin on törmätty, että ”kyllähän teillä siellä ulkomailla nyt on vaikka ja mitä”. No on on, niinhän teilläkin siellä Lappeenrannassa. Mun henkilökohtanen elämä on kuitenkin myös sitä arkea, erilaista kuin naapurilla, Monacon prinssillä tai Apu-ristikon täyttäjällä, mutta kuitenkin. 

Suurin juttu on varmaan tälle viikolle se, että P.Imppi, ammatinharjoittaja maailman vanhimmassa ammatissa, oli jäänyt poliisien haaviin eilen. En tiedä oliko kyse ”perinteisestä päivästä toimistolla” vai ulkoistetusta tyky-päivästä, mutta rangaistuksena olivat poliisit laittaneet miss Impin jätesäkin kanssa roskia keräämään. Siellä neito lateksiminarissaan sitten kyykki ja noukki aikansa ratoksi roskia.