Etelä-Ranskan rahalta tuoksuvassa kehdossa on perseaukisillakin tekemistä jos malttaa katsoa perus biitsi-elon syrjään. Eihän se rannalla rötväily mitään maksa jos skippaa maksulliset tuolit ja tyytyy makaamaan omalla pyyhkeellä, mutta täällä on hei muutakin!
Let me show you…
Esmes tuonne vieressä kohoaville vuorille pääsee tokkiinsa bussilla hurjaan 1.50 euron hintaan. Hieman voi hirvittää jos kuskiksi sattuu kamikatzetta leikkivä formula kuski, mutta jos rohkeus riittää Ranskan autobaanoille, voi myös vuokrata oman pirssin kulkimeksi.
Eväät föliin ja istua retkotella aina maisemien passatessa, pulahdella vuorilta tuleviin jokiin uimaan (on muuten hel-ve-tin kylmää vodaa, joten piristää ainakin) ja istuksia ihmisen pienuutta miettien.
Jos ottaa taas elämisen etelän lomakohteessa kirjaimellisesti, kannattaa reitti ehdottomasti valita rantareitiltä. Samaa tietä pääsee kärryyttelemään aina Italiasta Espanjaan saakka, mutta ihan Rivieraa ajatellen Mentonissa voi posauttaa rantsuhiekalle ja jatkaa matkaa Nizzan hulinoiden ohi aina Antibesin kautta Cannesiin. Jätskien jälkeen reittiä voi pidentää kohti St Tropezia ja pysähdellä matkan varrella niistä kuuluisista maisemista nauttimaan. Eikä maksa mitään, poislukien menovedet kulkimelle luonnollisesti.
Pienellä investoinnilla jos kustantaa itselleen uimapatjan tai parin kympin kumiveneen, voi lasketella menemään rantavesiä pitkin tai pienempiä jokien uomia tutkien. Pienet paikallisten suosimat ruokapaikat tarjoaa lounaita 6 ja 12 euron väliin, mutta evääthän on kiva ottaa mukaan jos mielii intiimimpää piknikkiä vaikka.
Meillä ehkä kivoimmat ulkona olot, joilla viittataan nyt siis pieniin reissuihin, trippeihin omilla nurkilla tai lievään tälläytymiseen, on ollut varmaan juurikin näitä perseaukisen budjetilla toteutettuja juttuja. Muutaman euron viinipullo, muovimukit, patonki kainalossa ja jääkaapista yhteen kaavittu salaatti kipossa, pyyhkeet kassissa ja hymy korvissa on paineltu bensavaloa peläten menemään rannikkoa ees sun taas tai napattu euron bussi jolla körötelty naapuripitäjiin loman viettoon päiväksi. Niin, tai eihän siihen tarvita kuin terveet jalat, mutta ymmärtänette pointin.
Illan tullen on napattu tonkkakainaloon ja iltauinnille rantaan. On lähdetty puistoalueille samoilemaan ihan vaan kävelläkseen. Roikuttu kaupungilla vesipullon ja kameran kanssa, norkoiltu uskomattomia tunteja ihan vain mitään tekemättä. Hellettä paossa on oltu puistossa päikkäreillä ja parhaimmat unet omalla viltillä saa ihan varmasti, kunnes joku innokas tai eksynyt luontokappale kapuaa poskella… Ja naurettu, juteltu, puhuttu suut kuivaksi, suukoteltu. Tehty kivoja muistoja. Eikä niihin ole sen kummallisempia matkoja tai budjetteja tarvittu. Katsottu vaan silmät avonaisina mitä nenän edestä löytyy. Silti tuntuu, että sitä olis reissannu enemmänkin.
Hassua.
