Steppailin kaupungilta kotiin ja tottahan toki oli kylmä. Ystävättäreni siinä samaan aikaan jolkotti Helsingin päässä kotiinsa töistä ja kiroili pitkien kalsareittensa jääneen salille. Ah, nuo seksin tappajat, villasukkien kanssa täydellisen duon muodostavat tykit. Olin täydellisen unohtanut koko vaateparsien olemassaolon ja siitäkös kuulkaa vierähtikin muistojen memory lane käyntiin. Yhdistellään tämä vielä Toimituksen haasteeseen ja avot!

Eli,

 A)Suhde farkkuihin on ja löytyy, ne pitää nimittäin olla. Mustat pillit ja mieluusti ne siniset bootcut-malleina ja ”toisenlaiset”. Näiden ”toisenlaisten” olemus on vaihteleva, riippuen mistä roikkuu enimmäkseen.

B)Ihailun kohteita on jokaisella, tiedostamatta ehkä, mutta väitän niitä olevan. Upean lauluäänen omaava vokalisti, jumalaisia otoksia räpsivä valokuvaaja, jne. Tiedätte mitä meinaan.

Noh, Daami näppäimistön takana omistaa pulskat ja pyöreät reidet. Inhoan myös jäätyviä jalkoja, jolloin tuli talvella aina eteen pitkien kalsareiden tai niiden yber paksujen sukkahousujen  käyttö. Niiden tunkeminen farkkuihin oli kuitenkin jotain mistä näen painajaisia edelleen, kiitän korkeimpia voimia ettei se enää ole tarpeellista ja nyökkäilen innokkaasti Etelä-Euroopassa talveni ja arkeni viettämisen kunniaksi.
Miettikääpä itse muhkeita reisiä, pitkiä kalsareita ja farkkuja vielä niiden päälle… Olalaa. Entä näky joka kolahtaa verkkokalvoille siitä ilosta, kun tämän kombon olet saanut ängettyä päällekkäin? Hiki valuu, vituttaakin, ähisyttää (onko tämä sana?) ja vilkaiset sinne peiliin. Ennenkin tukevat tolpat ovat paisuneet eikä siihen enää auta rento telttamallin…villapaita, tunika tai muu. Aamuitkut taattu, laihdustuskuurien Google-haut hetkellisesti nostatettu yhden naisen voimin huippuunsa.

Summa summaarum: Siispä jos saisin päättää pitäisin pitkät kalsarit erikseen ja farkut erikseen. Molemmat on must, kolmen kopla yhdessä muhkeiden reisien kanssa ei kuitenkaan lyö kunnian kapulaa. Joten, ihailunkohteena sanottakoon vilpittömästi ihmiset, joilla talvella on jotenkin tämä coctail hallussa niin, että jalat eivät ole pakkasen puremia täynnä, jalassa päällimmäisinä on nimenomaan farkut (ei niitä trikoo mallin huijaus leggareita) ja rehellisesti toistaa käsi sydämellä tuntevansa itsensä silti sopusuhtaiseksi. 

Korsi on kannettu kekoon.