Suomi mun näköisinä paloina
Traktorin ohitus keskustan sykkeessä, taksin kyydissä ollut mies mopokypärä päässä (kyllä, auto oli pysähtynyt), leidi liekkikuvioisessa pilotissa ja sinisissä kaksraita verkkareissa keskustassa ja nakkikioskin myyjä 70-luvun toppatakissa ja capri-pituuteen leikatuissa salihousuissa, jossa tyylin kruunasi neon vihreät crocksit. En arvostele tätä talvicrocksien luvattua maata, toteanpahan vain nähdyt ja koetut ilmiöt. Helsinki ja Hämeenlinna tsekattu myös. Nähty ihania tyyppejä, jotka ovat ihan oikeita ystäviä ja tästä onnenpierusta hämmästyn joka kerta. Mitä ihanaa olenkaan maailmassa tehnyt, että tälläiset leidit pyllyni takana seisovat! Kynsiä käyty laitattamassa ja naama trimmaamassa (kuinka voi oikeasti unohtaa näillä kulmakarvojen kasvu vauhdilla pinsetit kotiin?!). Olen niiiiiin fressi!
Well, well. Tässä palaset mun Suomestani, welcome on board!
Katumuotia Hämeenlinnasta.
Tampereen Sokoksen kaffilan näköalat.
Tampesterin Harlan vanha tehdasmiljöö. Ellei muuten niin menkää tokkiinsa poikkeemaan superkivassa kahvilassa! Tai sitten näkyvässä autohuollossa.
RUOKAVAMMAISET o-hoi! Molemmat gluteiinittomia, aiiiiivan loistavia! Suositellaan siis heti kohteita Pyynikin Helmi sekä Pannu ja Huone.
Yhden asian tajusin itsestäni. Mä olen lasitavaran hifistelijä. Pahimman luokan painajainen tällä saralla….
Tsillailla tsitten niin. Nyt ollan kuitenkin back in business, kotona ja arjessa kantapäitä myöden kiinni. I-H-A-N-A-A.