Super Perjantai

Suomessa oli Porin Jazz, meillapain Juan Jazz Juan les Pins’ssa. Joka ikinen muu vuosi ollaan oltu jatseilemassa puistossa punkun ja evaiden kanssa, mutta tama vuosi jai valista. Tajuttiin vasta sunnuntaina, etta kappas kerpeletta, jatsien vika paiva ja me hinkataan koiran kanssa uimassa. Sting olisi ollut esiintymassa, mutta viime vuoden ZZ Top ja Ben E King peskoon taman vuoden. Joka vuosi koko Juan les Pins elaa jatsien ajan turimien valtaamana kuten myos muuten kesalla eika seuran puutteesta tarvitse karsia. Ravintolat, terassit, rannat ja kaupat ovat massoittain taynna porukkaa, mutta kaiken taman ohi katsoen on ihanaa huomata ilmaiskonserttien ja puistojen festarialueen ulkopuolella vetaman ihmisia puoleensa rennolla fiiliksella kaukaa ja lahelta. Ota siis pullo kuplivaa tai punkkua foliin, pakkaa naposteltaa ja viltti kassiin ja kay tsekkaamassa, kun taalla pain olet. Heinakuun puolen valin tiimoilla heti Nizzan Jazz festareitten jalkeen. 

Meilla vietettiin kuitenkin super perjantaita. Oltiin Siipan kanssa ystavien luona grilllailemassa ja iltaa viettamassa tyoviikon kunniaksi, samoissa puitteissa kuin vappunakin. Appelsiinipuiden katveessa taasen, makkaroiden ja pikku naposteltavien hoyrytessa, lassten kirmatessa nakuina uima-altaan ja keinun valia, artisokan kukkia ihaillen. Naurua, kyyneleita, violetin punaisia huulia, kuplivaa kurkussa ja yllattava 10 minuutin sade. Onnea on ihanat ystavat <3

Me mietittiin illan pimetessa ja lasten nukkuessa aurinkotuoleissa, etta miten ihmisista tulee ystavia, kun toisten kanssa jaavat tuttava asteelle. Lopputulos oli jotakuinkin semmottiin, etta ”toisilla klikkaa, toisilla ei ei vaan sahko kulje”. Niinhan se on.