Kollarimekko

Anna täällä moi! (Noin mä aina aloitan viralliset puhelinkeskustelut.) Mä kirjoitan siis Anna Karin -blogia, enkä tiedä muodista oikeastaan yhtään mitään. Joku fiksumpi tyyppi saattaisi miettiä, miksi mä sitten esittelen asujani täällä kaikelle kansalle, mutta ei nyt takerruta pikkujuttuihin.

Tänään valitsin asuni tasan yhdellä perusteella; asu täytyy saada riisuttua mahdollisimman nopeasti pois. Ja ei, täällä ei todellakaan vietellä mitään seksihelteitä. On kulunut viikko synnytyksestä ja mä lä-käh-dyn. Imetysteknisten asioiden vuoksi viskaan siis mekon mäkeen keskimäärin kahdeksan kertaa päivässä. Kotona tämä homma toimii, mutta kollarimekko ja julki-imetys eivät ehkä kuitenkaan sovi yhteen, ellei halua rohkeasti vetää itseään alusvaatteisilleen vaikkapa ravintolassa tai leikkipuistossa. Kotona moisesta toiminnasta saa vain hyväksyviä katseita ja kehuja, ravintolasta luultavasti porttikiellon.

Ja tässä se on, ensimmäinen todellisen arkinen #MOMFIE-asuni:

Ainossa on selvästi mallin vikaa. Mikä luonnollisen huoleton poseeraus!

Ainiin ja vinkki kaikille raskaana oleville: osta raskausaikana etukäteen jokin mukavan rento vaate, jota voit pitää raskauden jälkeen. Vähän niin kuin lahjana itsellesi. Revi laput irti vasta sairaalasta kotiuduttuasi (ja pidä ostaessa huoli, että asu varmasti mahtuu päällesi raskauden jälkeenkin, muuten lahjan käyttöönotto saattaa saada hieman ikävähkön käänteen). On ihana pukea päälle jotakin ihan muuta kuin ne samat rätit, joita on jo monta kuukautta vetänyt kasvavan raskausmahan peitoksi ja jotka ovat sinä aikana venyneet muodottomiksi pusseiksi. Mutta muista se imetys – mä unohdin koko homman ostaessani tätä kollarimekkoa ja nyt tämä siis soveltuu vain kotiasuksi.

Ainolla oli yllään isin valitsema serkkutytöltä peritty kukkamekko ja kirpparikengät, joista hän on hyvin ylpeä.

Ps. Iiik! Vähän jännitti.