Varmat syksyn merkit

Syksyn tietää alkaneen kun pihlajanmarjat ovat punaisia, Facebook täynnä sienimetsässä villiintyneiden ystävien kiihkeitä päivityksiä ja muotilehdet julkaisevat jokavuotiset “näin puet kesävaatteet syksyyn” -juttunsa. Ei mitään uutta (syys)auringon alla.

Minunkin kukkamekkoni elää jatkoajalla leikkipuiston hiekkalaatikolla. Vettä tulee taivaalta, mutta sehän ei haittaa meitä sään mukaan pukeutuneita.

Tämä viskoosinen kesämekko oli minulla käytössä jo esikoisen syntymän jälkeen, ja se onkin oikein kelvollinen vauvaelämän vaate. Siinä on napit edessä (minähän en mitään kalliita imetysmekkoja hanki) ja kuviosekamelska luo optisen harhan koko keskivartalon alueelle (”katsokaas kukkia – täällä ei ole mitään muuta nähtävää!”). 

Ja kuinka funktionaalista – sadetakissa on riittävän pitkä helma hiekkalaatikon laidalla istuskeluun. Eipä kastu perse. Sadetakki on myös juuri sopivan leveä, jotta kantorepussa olevan vauvan voi napittaa sen alle suojaan. Ja kaksivuotias puolestaan rakastaa kumisaappaitaan. Meidän puolesta saa siis sataa vaikka koko syksyn!

 

Mekko Indiskasta

Sadetakki vuosia sitten viidellä eurolla Lindeksin poistomyynnistä

15 vuotta vanhat Nokian Kontiot serkun muuttokuormasta

Neuletakki (sadetakin alla) serkun muuttokuormasta

Lapsen sadeasu Across, Retrobug-hattu lahja ystävältä