Ei se ole niin napinnuukaa

Minua on vaivannut oma #Momfie-hiljaisuuteni niin paljon, että eilen lähtiessäni esikoisen kanssa perhekerhoon pyysin miestäni nappaamaan minusta kuvan, koska tällä kertaa olin hiukan jopa tälläytynyt – siis vaihtanut lököpöksyt farkkuihin ja vetänyt fiinisti mustan neuletakin ylleni. Hiuksetkaan eivät olleet sillä iänikuisella nutturalla, jota viime viikolla omalla tontillani kirosin vaan – gasp! – ponnarilla. 

Tiesin kyllä kerhoon lähtiessäni, että neuletakistani puuttuu nappi, mutta peilistä katsoessani se ei näyttänyt niin pahalta. Mutta kun katsoo tätä kuvaa niin kyllähän se puuttuva nappi hyppää silmille melkoisen ärhäkkäästi. No, ei se ole niin nöpönuukaa, kuten yläasteen englanninopettajani tapasi joillekin luokkatovereillani todeta. Tai tässä tapauksessa, ei se ole niin napinnuukaa.

Tuli tätä kuvaa katsellessa sellainenkin asia mieleen, että pitäisi varmaan viedä tuo eteisen penkille juurtunut tyhjä laatikko jonnekin. Tai ehkä rupean keräämään siihen nappeja. 

Farkut: Seppälä

Neuletakki: Only

Punainen trikoopaita: H&M

Edit: juttuun korjattu, että perhekerho oli tietenkin eilen 27.2. eikä tänään lauantaina. :)