Iltapuvussa itsekritiikin iskiessä

Perjantaina vietettiin Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan 49 vuotista taivalta. Perjantai oli sinäänsä vähän vaikea päivä, sillä siinä piti sitten tyttöjä vahtiessa hoitaa itsensä iltapukujuhlakuntoon. Lopulta kaikki meni ihan hyvin, ja kampauskin pysyi kasassa aina sinne aamuyön tunneille asti.

Haalarissa en karannut juhlapaikalle, enkä kehtaa käyttääkään sitä kuin kotona. Korkkareiden käyttö taas on jäänyt hieman vähemmälle lähiaikoina, joten otin niiden lisäksi mukaan kävelyjä varten vanhat tutut Converset. Pääjuhla vedettiin vielä korot kopisten, mutta jatkoille suunnatessa oli kivampi heilua mukavissa tossuissa. Ja hei, kyllähän ne nyt väreihin sopivat. Iltapuku mulla oli tietty siis päällä, mutta itsekritiikin ollessa korkealla tällä hetkellä en pysty pistämään kuvaa tänne vaikka kuva löytyykin. Mekossa on kuitenkin tuollanen valkoinen alushame ja päällä musta harso, ja puku on yksiolkaiminen. Edustassa on musta kukkakoriste ja paljetteja. Puvussa ei ole mitään vikaa, mutta omasta mielestä puvun sisällä oli kiristyskalsareista huolimatta Jabba the Hut. Mutta ehkä tämä epävarmuus tästä, mitä luulette? Onneksi itsekritiikki toimii vain jälkikäteen ja juhlan aikana oli ihan todella todella kivaa.

Epävarmuutta esiintyy myös muualla, mulle on iskenyt melkoinen tukkakriisi. Oma väri on niin paljon tummempi kuin mihin olen tottunut, ja en vain oikein tiedä osaanko olla tässä brunettilookissa. Toki se on parannus siihen pisinkeltaiseen hamppublondiin, mutta jotain(tm) pitäisi keksiä. Ja ihan liian lyhytkin tuo tukka on. Onneksi sentään Glitteristä löytyi lisätukkaa, jolla saa nutturan väsättyä juhliin, ja voihan sitä muutenkin käyttää päivää piristämään. Mutta silti. Voisko joku keksiä tavan jolla tukan saa kasvamaan salamana pitkäksi? Niinkun nyt?