Juhlan tuntua

Taisin mainita esittelytekstissäni tai edellisessä kirjoituksessani, että arkena haluan pukeutua mahdollisimman rennosti ja huolettomasti, mutta juhlaan panostan täysillä. Minusta on ihanaa, kun joskus niin kovin tylsän arjen keskellä saa laittautua oikein huolella! En meikkaa arkena juuri ollenkaan, joten aina kun laitan pakkelia naamaan ja kiedon hiukset nutturalle, minulle tulee välittömästi juhlavampi olo. Sopivan asun löytäminen saattaa toisinaan olla kiven alla (olen maailman mainioin kehittämään lähtöä edeltävän asukriisin), mutta toisinaan osuu nappiin eka yrittämällä. Ja niin kävi tänään, vai mitä olette mieltä?

Olen myös maailman mainioin unohtamaan asusteet asukuvista.

Päivän juhlat olivat rennot 18-vuotiskahvittelut, joten mitään kovin fiiniä ei kaapista tarvinnut kaivaa. Trikoomekko sopi tilanteeseen hyvin ja harmaat sukkikset toivat kivaa särmää. Turkoosit asusteet taas toivat asuun sen kaipaamaa piristystä. Viiden minuutin luottonutturakin onnistui, eikä meikinkään kanssa tarvinnut tuskailla. Jalkaan vielä vitosella alelaarista löydetyt popot, ja olin valmis lähtöön.

Tietysti olisin voinut valita kuvien ottamiselle jonkun toisen tilanteen kuin juuri ennen lähtöä. Olin kerrankin hoitanut asiani oikein ja olimme pojan kanssa valmiita lähtöön. Mies sinkoili vielä etsimässä vaatteitaan ja siinä mä sitten hihkuin, että tuus ottamaan vähän kuvia blogia varten. En yhtään ymmärrä, että miksi mies suhtautui tehtäväänsä hirveän tympeästi?

—

Mekko: Me&I

Sukkikset: H&M

Kengät: Tarjoustalon alelaari

Korut: Glitter

Hiushärpäkkeet: ties mistä

Hullunhymy: syntymälahjana

—

Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille!

Ps. Nyt musta muuten tuntuu, että menee koko lookki ihan hukkaan täällä kotisohvalla. Pitäsköhän sitä vähän lähtä pyörähtämään kylillä?