Mummokalsarit
Kultaisella 80-luvulla Callan Pinckney opetti naisille, että hänen koipensa saavat vierekkäin ollessaan koskettaa toisiaan vain polvien, pohkeiden ja kantapäiden osalta ja että meillä kaikilla olisi mahdollisuus ilmatilaan reisien välillä. Haha, Callan! Tietäisitpä, minkä ahdituksen sait tuolloin aikaiseksi 50-kiloisessa voimistelijassa! Eipä ollut ilmatilaa silloin, eikä ole nyt 64-kiloisenakaan, vaikka pituus on sama.
Kaikille meille ilmatilattomille kuuma kesä ja kepeät mekot ovat kauhistus. Reidet hikoavat ja hiutuvat toisiaan vasten niin, että kolmen askeleen jälkeen reidet ovat jo lähes vereslihalla. Mikä avuksi?
No tietenkin: MUMMOKALSARIT!
Lahkeelliset alushousut eli mummokalsarit eli reidenerottimet. Nuo ihonväriset hirvitykset jotka pyykkinaruille piilotetaan diskreetisti kukallisten lakanoiden väliin kuivumaan. Ovatko nämä nailonkalsarit ainoa mahdollisuus? Kehtaako niitä edes ostaa? Entäs jos nekin hikoavat? Mistä niitä edes saa?
Ei hätää, hyvä reitevä lukijani. Mummokalsarien ei välttämättä tarvitse olla nailonia eikä ihonväriset. Seuraavaksi tässä esittelen oman kokoelmani helmiä.
Kuvassa vasemmalta oikealle, ylärivi: Lindexin muotoilevat, Lindexin pitsirimpulat ja Changen silkkiset. Alarivissä: Pecado originalin mikrokuituiset, Terés Selecciónin polyester-elastaanisekoitteiset, S-ryhmän tuottamat bambuiset ja Lindexin lyhyet puuvillaelastaaniset pyöpäilyshortsit. Tausta: tylleröinen 2½vuotta: Metsää ja delfiineitä.
Vaikka tässä näyttää nyt naapurimaan lahjan reheväreitisille, eli Lindexin tuotanto olevan yliedustettuna, oman kokemukseni mukaan parhaat reidenerotinvalikoimat löytyvät maista, joissa on a) kuuma ja b) naisia. Pecado Originalin ja Terésin kalsarit olen ostanut Espanjasta, jossa valikoimaa on reilusti kotimaata laajemmin sekä sellaisia kokoja, jotka menevät myös lyhyen ja vain lievästi ylipainoisen ihmisen päälle. Usein nimittäin käy niin, että lahkeelliset alkkarit on markkinamiesten (niiden on pakko olla miehiä!) mukaan varattu vain reilummankokoisille amatsoneille, joilla on pituuttakin reilusti keskivertokääpiötä(viittaan siis itseeni) enemmän. Näin on mm. saksalaisen muuten niin loistavia alusvaatteita valmistavan Speidelin osalta. Kuvatessani näitä jalassani killuivat Speidelin kokoa 38 olleet mummikset, joihin vyötäröstä olisi valehtelmatta mahtunut vielä kaverikin samoihin kalsareihin. Muuten Speidelin materiaalit ja alusvaatteiden laatu yleensäkin ovat niin loistavat, että jos kestää sen että suuri osa niistä on sietämättömän rumia, niin suosittelen kokeilemaan!
Kaikkein mukavimmat näistä ovat olleet Sokokselta ostetut bambuiset (löytyy myös mustana) ja Changen silkkiset. Silkkiset ostin alunperin alushameen korvikkeeksi talvipakkasella, mutta kesällä huomasin, että nämä suloisuudet toimivat myös täydellisinä erottimina.
Pecado originalin (suom. perisynti) kohdalla kiitämme napakkuutta, epämummomaisuutta ja viimeisteltyä, yksinkertaista ulkonäköä.
Aina ei kuitenkaan pääse muutaman tuhannen kilometrin päähän ostoksille, eikä verkkokauppojenkaan tarjontaa aina huvita summissa tilata, kun haluaa hipeltää materiaalia ja sovittaa. Mikään ei nimittäin ole niin turhauttavaa kuin esim. väärän mittainen lahje. Se ei saa olla liian pitkä eikä liian lyhyt. Eikä ainakaan kiristää niin, että kilometrien päähän näkyy, että sillähän on mummikset jalassa! Silloin apuun on tullut Lindex, jonka mallistossa on ollut sekä shapewearia että ihan tavallista lahkeellista pitsikalsaria. Itse en juurikaan ole kovasti nk. muotoilevien alusvaatteiden perään, koska let´s face it, jostain se tursuaa ulos kuitenkin, mutta nämä kohdalleni osuneet ovat olleet kyllä nappivalintoja.
Lindexin kevyesti kohottavat mummikset. Kiitämme ulkonäköä, moitimme muotoilevia ominaisuuksia, sillä ilmankin pärjäisi.
Lindexillä kannattaa vilkaista paitsi alusvaatehyllyjä, myös muita osastoja. Itse nappasin tänä keväänä leggaritangosta melkoisen lyhyet pökät, joita pyöräilyhousuiksi tituleerattiin. Syteen tai saveen, mietin ja marssin kassalle sovittamatta. Alle kympin hinta ei paljoa kirpaisisi, jos näistä tulisikin vain yöhousut. Mutta kuinkas kävikään, nämähän toimivat helteellä loistavasti! Puuvilla materiaalina on tosin muista tahmaisempi ja mekko saattaa tarttua näin ollen kiinni kalsareihin, mutta kevyempien viskoosi- ja erilaisten sekoitemekkojen kanssa nämä ovat vallan mainiot.
Tämän kesän helteitä ei varmaan ole enää montaakaan viikkoa jäljellä, mutta ne päivät mennään mekossa ja mummokalsarit jalassa. Nyt vaan kaikki jakamaan kokemuksia mummiksista, näistä hellepäivien pelastajista!