Yöasu
Sain kummitädiltäni Nanson vaatteita ja yksi niistä oli tämä sininen kalayöpuku. En yleensä pidä yöpukua muuten kuin kyläillessä, mutta tämähän on ihan mukava oloasu!
Kun pyysin asukuvaa momfieta varten, kävi perinteisesti ja olohuoneeseen roudattiin kaikki pelit ja rensselit! Koska päivänvaloa ei näe kuin työpaikan ikkunasta, on parempi turvautua jalustaan, salamavaloon ja heijastinkankaaseen. Vertailun vuoksi otettiin kuvat myöskin normivalossa ja ilman heijastinkangasta. Lopulliseen versioon vielä vähän fiksailua ja vóila! No ei siitä ehkä mikään uusi Mona Lisa tullut, mutta kelpaa.
Kuvat: Samu Pirinen
Saanan mummilatyyliin kuuluu uudet karvakengät sekä sisällä että ulkona. Neiti suorastaan rakastui noihin mummin hankkimiin kenkiin. Jos niihin meni vähänkään lunta, oli tytöllä hermoromahdus lähellä. Äitini kanssa vuoron perään pyyhittiin lumia neitosen kengistä, jotta hänen korkeutensa kykeni jatkamaan ulkoilua ja lopetti huutamisen.
Seuraavan mustan hameen ja mustan paidan piristysruiskeena on sukkahousut ja huivi. Saanan mielestä ne olivat aikas ihmeelliset.
