Mökillä olo se vasta on elämää!

Lauantaina lähdettiin siinä kymmenen aikaa torille, siellä oli markkinat.
Mentiin katsomaan mitä kojuja sieltä löytyy ja moikkailemaan tuttuja.

Ostettiin metrilakua ja Uhmaprinsessa kävi karusellissa.
 

Siellä oli myös heppoja, Uhmaprinsessa ihasteli niitä ja yllätti sitten meidät kaikki
ja halusi ratsastaa.
Niimpä maksettiin iloisille heppatytöille ja nostettiin Uhmaprinsessa
Veijo-ponin selkään.

Otin kuvia joku miljoona ja pidättelin itkua.
Oli ihan hirveän söpöä!
Siellä se minun pieni suloinen kiharatukkainen tyttöni istui kyydissä, 
hymyillen aurinkoisesti eikä ollenkaan epäröinyt.
Kun poni pysähtyi sanoi hän: ”Lisää!”
Hymyilytti kovasti.
Miten hän onkaan reipas!
Ja minäkun olin ajatellut että hän haluaa kesken kaiken kyydistä pois,
mitä vielä!
Tuleekohan hänestä ponityttö?

Markkinoiden jälkeen Mummu ja Pappa tulivat hakemaan meitä ja
lähdimme mökille.
Oi, ihanuutta!
 

Mökillä parasta on oikeastaan kaikki.
Metsä ja linnunlaulu, hiljaisuus.
Laavu ja järvimaisema, laituri.
Sauna ja palju, lonkero.
Trampoliini ja Uhmaprinsessan kikatus, pomppuja.
Ihana ruoka ja herkkuja, pannukahvi.

 

Syötiin ensin lohikeittoa, 
sitten jälkiruokakahvit ja viineriä.

 

Uhmaprinsessa pomppi paljon trampoliinilla, 
juoksi ympäri mökin pihaa, auttoi Pappaa remontissa
ja kikatti innoissaan.

Mä istuskelin laavulla ja nautin rannassa hiljaisuudesta
ja linnunlaulusta.

Puuhailtiin kaikenmoista ja jutusteltiin mukavia.

Sitten oli saunan ja paljun vuoro.
Uhmaprinsessa oli aivan innoissaan paljussa!
Voi sitä riemun määrää.
 

Polskimisen ja ihanien löylyjen jälkeen grillattiin ruokaa.
Ja sekös olikin sitten tosi hyvää!

Syömisen jälkeen puuhailtiin taas kaikenlaista pihalla,
Kuka jaksoi pomppia trampalla ja kuka vain nauttia auringosta.
Kyllä mökillä sitten on vain mukavaa!

 

 

Paljon myöhemmin juotiin vielä uudet kahvit ja sitten olikin aika lähteä kotiin.

Olipas meillä ihana päivä mökillä.
Loma ei ole mitään jos ei pääse mökille.
Se on kyllä justiin niin.

Pian taas uudelleen!