Tallilla heppoja rapsuttamassa

 

Oltiin sovittu treffit meidän ystävän kanssa, että mennään hänen heppaa ja häntä moikkaamaan
tallille jossa hänen heppa asustaa.
Ensin oli suunnitelmana myös että minä ja Uhmaprinsessa päästäis hepan selkäänkin, 
mutta sattui olemaan niin voimakas tuuli että se jäi sitten seuraavaan kertaan.

Mutta päästiin kuitenkin tallille, joka oli tosi kivaa.
Mentiin pyörällä kohteeseen, tuuli oli kyllä aikamoinen.

Uhmaprinsessa oli aivan haltoissaan hepoista.
Tallilla oli jos jonkimoista kaviokaveria, ja aijemmin oltiin kotona mietitty
olisiki tallilla oransseja poneja.
Uhmaprinsessa oli täysin vakuuttunut että oli, ja liiloja tietysti myös.

Minä en tavannut tämän värisiä, 
onneksi.
Vaikka kuulinkin vihjeen että 
SM-liigan aikaan saattaa olla että öisin näkee oransseja heppoja tällä 
Tapparan hajuisella tallilla.

Tämä jäi myös näkemättä.
 

Vanhana heppatyttönä tallin tuoksu nenääni on 
ihana, voimakas ja puoleensavetävä.
Ja se on tuoksu, ei haju.

Ja edelleen se taas nostatti huulille hymyn, ja pieni ponityttö sisälläni nosti päänsä
ja laitettuani silmät hetkeksi kiinni, näin itseni valkean ratsun selässä, laukkaamassa pitkin peltoa…
Herätys hei. 

Enkä nähnyt.
Koskaan en ole pellolla ratsastanut, saatika että olisin laukannut yhdelläkään hevosella.
Edes suljetussa maneesissa.
Käyntiä ja ravia menin, poukkoillen ponin selässä.
Mutta hymyillen silti, liian suuren kypärän alta.
No, kyllä minä olen hevosella mennyt. 

Noniin haaveilut sikseen.

 

Uhmaprinsessa taas näki heti hevosia ja kärpänen puraisi.
Kuvainnollisesti tietysti, onneksi.

 

Saatiin harjata heppaa ja antaa sille porkkanaa.
Uhmaprinsessa oli innoissaan.
Ja minusta oli kiva taas pitkästä pitkästä aikaa harjata heppaa ja
samalla vähän silitellä ja taputella.

 

Käytiin myös katsomassa tallin muita heppoja, 
jotka olivat laitumella nauttimassa kesästä ja syömässä ruohoa ja heinää.

 

Olipas kiva päästä tallille pitkästä aikaa.
Toivottavasti seuraavalla kerralla on 
vähemmän tuulista niin jos sitten
pääsisi heposen selkäänkin.

Katsotaan uskaltaako.
niin siis minä,
Uhmaprinsessan uskaltamista en epäile.