Sielu lepää keikalla
Rakastan musiikkia.
Musiikin kuuntelu, musavideoiden katselu, ja musiikki livenä.
Onko oikeasti mitään parempaa?
On.
Musiikkia livenä, isoina annoksina, paljon ja usein!
Musiikkihan on oikeasti parasta juuri livenä.
Tottakai. Itsestäänselvyys? hmm, ehkä.
ei ehkä kaikille, mutta mulle on.
Oon ollut usealla keikalla maaliskuun aikana, ja voin kertoa että
se vaan tuntuu niin hemmetin hyvältä!
1503 olin katsomassa Tampereen Klubilla Elias Kaskista ja päivänsankareita.
Artisti bändeineen on minulle suhteellisen uusi tuttavuus, mutta olen koukussa ihan kokonaan vaikka tämä
oli vasta ensimmäinen kerta kun näin heidät livenä ja heidän musiikkiakin on tosiaan tullut kuunneltua vasta nämä kolme kuukautta
mitä tätä vuotta on tässä eletty.
Päivänsankareiden musiikki on kolahtanut alusta asti ja nyt sitten kun heidät näki livenä niin, no
ne oli ihan helvetin kovia livenä!!
Voin suositella vahvasti.
Lyön vetoa että et tule katumaan.
Mies ja kitara.
Voiko siinä asetelmassa epäonnistua?
Luulen että ei voi.
Tässä tapauksessa kaikki oli täydellistä.
Keikassa oli vielä sellainen bonus että olin ekaa kertaa ikinä yksin keikalla, ja se oli
melkoisen ihanaa alkujärkytyksestä selviydyttyä.
Tulen taatusti kokeilemaan toistekkin.
itse asiassa olen kyllä buukannutkin jo itselleni yhden keikan johon menen yksin.
Sattuupa olemaan vielä sama orkesterikin.
3003 tähtihetket hyvän musiikin parissa jatkuivat, sillä suuntana oli Tampereen Tähtiareena,
Tuiskun Antin Mun on pakko twerkkaa-kiertueen aloitus.
Mitä tältä keikalta yleensä etukäteen pystyi odottamaan?
en tiedä. odotukset kuitenkin oli korkealla, olihan sitä nyt hypetetty vaikka ja missä että siitä on tulossa megaluokan show
ja että sellaista ei ole suomessa ennen nähty ja tultaisiinko edes koskaan näkemään?
Kuka tietää, en minä ainakaan.
No, tätä keikkaa ei oikeastaan pysty kuvailemaan vaikka itse oli siellä, eli ja hengitti sitä,
mutta se vaan oli jotain sellaista että sitä ei pysty selittämään, se pitää itse kokea.
Mut sen voin sanoa että kyllä, kyseessä oli megaluokan show.
Ja kyllä sellaista ei taatusti ole suomessa ennen nähty.
Hengästytti edes katsoa sitä menoa ja joissain kohtia myös hirvitti.
Mutta voi luoja, se oli mieletöntä.
Nautin joka sekunnista.
Antti on vaan kyllä hitonmoinen esiintyjä.
Ja todella kova livenä.
Minusta jokaisen suomalaisen pitäisi nähdä Tuisku edes kerran livenä.
Oon kyllä onnellinen että tälläisiä ihania
keikkoja pääsee näkemään.
Voi laulaa täysiä, niin että ääni lähtee ja kurkku on kipeä seuraavan päivän.
Voi tanssia niin että hyvä kun pääsee kävelemään keikan jälkeen ja
seuraavana päivänä sängystä nouseminen on tuskaa.
Voi hymyillä läpi koko keikan ja jossain kohtaa huomaa että on itkenyt kaksi edellistä biisiä
huomaamattaan, alusta loppuun.
Voi olla tosi onnellinen sen artistin puolesta.
Ja olla onnelinen omasta elämästä.
Nauttia siitä hetkestä.
Ja voi palata takas siihen hetkeen ja muistaa miten ihanalta se tuntui.
Ja nämä kaikki yllämainitut asiat saa rakastamaan musiikkia vielä enemmän.
Musiikki on parasta.
Varsinkin livenä.
Käykää ihmiset keikoilla!