Syksy ja invataksi-arki
Aij että mie niin tykkään syksystä!! Oon niin syksyihmisiä! ..Ja vasta sen oikeestaan tajusin. Olisi päässyt helpommalla, jos vaan olisin myöntänyt ja tajunnut sen aiemmin, kun kaikki muut ympärillä masentuvat syksystä ja minä hehkutan sitä.. No toki loma on jees ja on periaatteessa tylsää kun se loppuu, mutta jos työ on mielekästä, niin on kyllä ihana palata hyvän ja rentouttavan loman jälkeen takaisin töihin, arkeen ja sosiaaliseen elämään työporukoihin ja asiakkaisiin.. (ja thank god – päiväkoti!)
Elo-syyskuu on ihanaa aikaa sään puolesta silloin kun on aurinkoista, mutta kuitenkin sopivan viileää, että voi lenkkeillä (jos ehtii ja jaksaa). Alkaa koulut ja päiväkoti ja kaikki se arki.. Ihmiset palaavat kaupunkeihin. Jos ehtii katsoa televisiota, niin sieltä tulee muutakin kuin huutokauppakeisarin uusinnat! <3 Posse <3 Ja varmasti on syytäkin rauhoittaa arkiviikon jälkeen vaikkapa perjantai-ilta ihan vaan perheelle ja vaikkapa sitten kotimaiselle viihteelle! Alkaa myös harrastukset ja kansalaisopistojen kurssit, jos niille nyt kerkeää ilmoittautumaan sillä ekalla minuutilla! -No ihan kuin meillä olisi tekemisen puutetta, mutta niin vain ilmoitin itseni ja nuoremman leivontakurssille ja voi kuinka odotan sitä! (Oli pakko kehittää jotain muutakin mitä odottaa tässä, ettei mene vain tuon ovulaation kyttäämiseksi). Taas syksystä innostuneena freesasin vähän terassia ja sain aikaan tuollaisen DIY-ulkokruunun. Tässä siis kynttelikkö tekokukilla ja siihen viritelty led-valolankaa.. Kestävä valaisin ulkokäyttöön 🙂
No tänään se arki sitten koitti oikein tosissaan 😀
Aamulla ylös ja ihmeen pienen episodin jälkeen päiväkotiin. Tämä pieni episodi oli tällä kertaa se, että nuorempi halusi laittaa Fredriksonin karvalakin hoitoon! …ehdotin, että jos nyt kuitenkin laittaisit tän lippiksen, kun on kuitenkin melkein 20 astetta lämmintä.. Ei ei ja ei… karvalakki korvasuojilla päähän ja kiinni. Zeesus – aivan sama, laita sitten! (Varmaan taas hyvät keskustelut hoitotädeillä siitä, miksi lapsellamme on päässä karvalakki… eikä suostu ottamaan sitä pois…)
Sitten läppärit ja laukut mukaan ja töihin. Muutama kiireellinen palaveri, vähän aivotyötä, muutama sata sähköpostia ja kotiin. Sitten taas nuorempaa hakemaan päiväkodista ja muutaman hands-free-puhelun jälkeen muistin, että mitenköhän on? Onko vastassa karvalakki!? No ammattihoitajat olivat onneksi hoitaneet asian ja karvalakki oli historiaa (ainakin toistaiseksi). Sitten kauhealla härdellillä kotiin, missä inva-taksi jo venailee tien poskessa.. Sori sori sori ja selitysrumba alkakoon, miksi olen taas myöhässä.. (Mulla on oikeasti sellainen selittely-arkisto, mistä vedän aina jonkin jokerin kehiin). Sitten sapuskaa kummallekin ja jumppakamat valmiiksi, koska pitäisi lähteä viemään nuorempaa jumppaan.. Hän haluaa mennä pyörällä, koska olin joskus vuonna kivi luvannut niin..!? Kaupassakin pitäisi käydä! Ja toisen lapsen hoitajaa on odotettava.. (häntä kun ei voi jättää yksin, mutta en pysty myöskään ottamaan nyt mukaankaan). Mies tekee pitkää päivää eikä hänestä ole nyt apua.. (tässä vaiheessa varmasti joku kysyy, että miksi hel******* teette lisää?!?!? – no samaa tässä itsekin välillä miettii) 😀 Mutta eihän tätä nyt pidä ottaa liian vakavasti.. kerran täällä vaan eletään!
Noh vanhemman lapsen hoitaja saapuu ja voimme lähteä pyörillä jumppaan. Sitten äkkiä takaisin ja hakemaan auto, jotta ehtii sillä välin kauppaan.. Mielessä pyörii vaan, että ”jaksaa jaksaa, polkee polkee….” (Ela feat. Sami Hedberg) Kannattaa muuten kuunnella, ihan hiton kova biisi! Mielessä pyörii kyllä pyöräillessä muutakin.. muun muassa se, kuinka monta kiloa kesän aikana on tullut ylimääräistä ja miksi kunto on huonontunut vaikka Alpit tuli valloitettua!?!? ..ainiin, ne valloitettiin istumalla hiihtohissin kyydissä… 😀
Kaupassa sitten se pari varttia aikaa saada koriin jotain, millä pärjää nyt ainakin pari päivää.. Ja palkinto nuoremmalle, kun jäi jumppikseen ilman suurempaa huutoa ja raivoa! Ajattelin ostaa Kinder-munan, koska mainoksessa sanotaan, että mikset sinäkin yllättäisi lastasi välillä? 😛 Siispä haastan teidätkin yllättämään lapsenne 😉
Kauppaan menin autolla siksi, että se on pidemmällä ja taas oli pienimuotoinen ajanotto käynnissä. Myös siksi, että piti hakea postista paketti, jonka tietysti unohdin. Myös kauppalista jäi kotiin, joten ostin näkkileipää, etikkaa ja kinderin.. Ainiin ja irtokarkkeja ja kukkasia! Nehän olivatkin ne tärkeimmät! Jos ei muuta niin pitäähän ulko-oven edusta näyttää hyvältä – kulissit kunnossa! :DD Tuo etikka on mielenkiintoinen. Sitä on pakko olla, jos meinaa saada melkein teini-ikäisen lapsen pissapyykit puhtaaksi! (Koska usein noi Tenat tai Attendsit vuotaa ja aika pahasti!). Ja irtokarkkeja – miksi ihmeessä?!?!? En yleisesti ottaen syö karkkia tai saatika osta sitä! Olisinkohan….???? :)))) Nuorempi mainosti muutes jumpassa kovaan ääneen, että ”jeeeee, saan maksalaatikkoa!!!” ..Vähän hävetti, vaikkei maksalaatikossa nyt mitään vikaa – jos ei sitä nyt jatkuvasti syö..
