Miltä tuntuu siitepölyallergia

Tunnen oloni tukkoiseksi ja voimattomaksi. Mietin mistä olen voinut saada flunssan, katson ulos ja ymmärrän oloni johtuvan keväästä, siitepölystä.

Kaksi vuotta sitten valitin apteekkarille, kuinka antihistamiinit väsyttävät ja apteekkari vastaa minulle lukien uutuuslääkkeen mainoslauseen, joka väittää, etteivät ne väsytä. Olen turhautunut ja apteekkaria ei tunnu kiinnostavan, muu kuin se, että minulla on allergia ja hänellä lääke. Nappaan uutuuslääkkeet toivoen helpotusta ja vietän pari viikkoa sumussa.

On sama vuosi, kesä on jo lähellä ja siitepölyä joka puolella. Pääni on höttöä ja kutiseva. Minun tekisi mieli työntää pulloharja korviini ja raapia haarukalla kurkkuani. Nieluni tuntuu turvonneelta, samanlaiselta kuin silloin, kun oikein kovasti pidättelee itkua. Menen jälleen apteekkiin, koska en tiedä mitä muutakaan tekisin. Tällä kertaa apteekkari katsoo minua ymmärtäen, jopa huolestuneena ja toteaa, että allergiani tekevät minut väsyneeksi ja lääkkeet voivat pahentaa väsymystäni.

Halleluja. En olekaan hullu.

 

 

Ei ihmekään, että väsyttää kun oma elimistö on sotatilassa. Olen silti onnekas, sillä pystyn poistumaan sisätiloista. Jotkut allergikot eivät siihen kykene.

Olen huomannut katupölyn pahentavan oireita, joten minun on helpompi hengittää kaukana keskustasta. Karkaan mökille aina kun mahdollista. Kevätsateet tuovat hetkellisen helpotuksen, mutta tuntuu väärältä nauttia sateesta, kun kaikki muut odottavat aurinkoa. Ja aurinkoa minäkin odotan.

Puolitoista vuotta sitten googletin sanat siitepölyallergia ja luonnonmukainen hoito. En halunnut viettää hetkeäkään antihistamiinien aiheuttamissa pöllyissä.

Lisäsin ruokavaliooni muun muassa c-vitamiinin ja probiootit, ja varmistin, etten syö mitään mikä saattaa pahentaa oloani. Tänä vuonna otin käyttöön nenäkannun ja aion uteliaisuuttani käydä kokeilemassa pahimpiin oireisiin akupunktiota, jota auttaa kuulemma vaikka mihin.

Aion opetella hyväksymään sen, että kuinka väärältä se tuntuukin ja kuinka paljon keväästä pidänkin, tarvitsen keväisin enemmän lepoa kuin syksyisin. 

Translation: You just dont appreciate breathing out of both nostrils until one is suddenly taken from you. – Unknown