Vastaisku väsymykselle

En ole hetkeen (mukamas) ehtinyt liikkua, kuvata tai kirjoittaa. Vapaa-ajan olen käyttänyt lähinnä vaakatasossa sohvalla maaten.

Näin yhtenä päivänä kuvan, jossa luki, että nukkuminen ei auta jos sielu on väsynyt, ja mietin, että miksi kiireessä pitää luopua ensimmäisenä niistä asioista, jotka todellisuudessa tuovat energiaa, eivätkä vie sitä.

Sen lisäksi, että aikapula ja väsymys turhauttaa, ärsyttää ettei sitä vähääkään vapaa-aikaa vietä niiden asioiden parissa, joista saa irti enemmän kuin sohvalla makaamisesta.

Ja mistä sen tunnistaa onko todella väsynyt, vai vain aikaansaamaton laiskimus?

Kyllästyin väsymykseen ja saamattomuuteeni. Menin metsään kävelylle vaikkei aluksi huvittanutkaan. Kirjoitin yksityiskohtaisesti siitä miltä nyt tuntuu. Ja kuvasin kaikkea kaunista mitä näin. Makasin sohvan sijasta lattialla joogamatolla ja pyöräilin niin lujaa, että reidet menivät maitohapoille.

Ja vaikka tein kaikkea tätä, en tuntenut oloani tippaakaan väsyneemmäksi. Päinvastoin.

Translation: Sleep doesn’t help if your soul is tired.