Musikaalinen muistijälki menneisyydestä

Jotkut kappaleet jättävät kehoon niin vahvan muistijäljen, että kun se kappale soi, voi muistaa kaiken sen minkä luuli jo unohtaneen. Kaiken sen mikä tapahtui silloin, kun kuuli sen ekaa kertaa soivan.

Kun se soi, voi nenässään tuntea kaikki ne tuoksut. Sen soidessa voi melkein aistia vieressään ne ihmiset, jotka olivat siinä silloinkin, vuosia sitten. Tuntea mahan pohjassa kaikki ne kutkuttavat ja ujot katseet uudelleen.

Tuntea tuoreina kaikki ne tunteet, jotka ovat jo ajat sitten laimentuneet melkein merkityksettömiksi muistoiksi. Olla niin tiukasti tarraneena siihen hetkeen, mutta silti levottomana odottaa tulevaa.

Kun se soi, voi elää hetki hetkeltä uudestaan kaiken mitä silloin tapahtui. Tuntea kuinka kuuma oli täyteen ängetyssä autossa, tanssia kotibileissä sen ihmisen luona, jota kukaan meistä ei oikeastaan tuntenut.

Se muistijälki elää niin vahvana kehossa, että voi melkein maistaa suussa kuplivan Smirnoff Icen – sen jonka joku meistä vuotta vanhempi oli ostanut. Nähdä auringon laskevan liian aikaisin keltalehtisten puiden taa. Tuntea koko kehossa kaikki se mikä tuntui silloinkin, tuleva syksy, jatkuva epävarmuus kaikesta ja silti sataprosenttinen varmuus siitä, että kaikki on juuri kuten kuuluukin.

Translation: I listened Husky Rescue and were immediately throwback to my youth, technically 11 years back. What a trip!