Jos kertoisin vapustani, voisin kertoa …miten aatonaattona tanssin vappuetkoilla Olavi Uusivirran tahtiin …kuinka metsästin tuoreita rinkilämunkkeja ja kaipasin toisessa kaupungissa asuvaa leipuriystävääni, joka leipoo vappuaattona sata munkkia ja jakaa niitä tutuilleen ympäri kyliä …kuinka keskustelin äitini kanssa taidosta osata olla itselleen armollinen ja kuinka hetki myöhemmin pulahdin järveen uimaan – en simapäissäni vaan selvinpäin […]

Siirsin tuolit ruokapöydän jokaiselle neljälle sivulle, jotta niillä olisi enemmän tilaa hengittää. Haluan katsoa ulos, joten istun usein pöydän päässä. Minusta tämä kaikki on vähän hassua, outoakin. Tässä minä istun mummini vanhalla tuolilla, kaupungissa, josta lähtiessäni vannoin, etten koskaan muuttaisi takaisin. Samassa kaupunginosassa, jossa mummikin asui – kivenheiton päässä hänen kodistaan. Mummi muutti pilven päälle […]

En ole ikinä erityisemmin välittänyt pastasta. On kai myönnettävä, että kokemukseni pastoista rajoittui vain niihin ”lisää vain vesi” -valmispastapusseihin, eikä niillä kai ole paljoakaan tekemistä oikean pastan kanssa.  Näin yhtenä päivänä pestopastan ohjeen, jota kokeiltuani ymmärsin välinpitämättömyyteni pastoihin johtuvan siitä, etten ole koskaan syönyt hyvää pastaa. Pestopasta oli hyvää, mutta se mitä tein siitä seuraavana päivänä, oli […]

Tunnen oloni tukkoiseksi ja voimattomaksi. Mietin mistä olen voinut saada flunssan, katson ulos ja ymmärrän oloni johtuvan keväästä, siitepölystä. Kaksi vuotta sitten valitin apteekkarille, kuinka antihistamiinit väsyttävät ja apteekkari vastaa minulle lukien uutuuslääkkeen mainoslauseen, joka väittää, etteivät ne väsytä. Olen turhautunut ja apteekkaria ei tunnu kiinnostavan, muu kuin se, että minulla on allergia ja hänellä […]

Aloitin jokunen aika sitten kirjoittamaan aamusivuja ja mielestäni ne ovat silkkaa taikuutta. “Ne ovat yksinkertaisesti kolme sivua käsin kirjoitettua tekstiä, tajunnanvirtaa, mitä vain mieleen juolahtaa. Niitä voisi sanoa myös aivojen tyhjennykseksi, sillä juuri siitä on kysymys.”     Julia Cameron neuvoo Tie luovuuteen -kirjassa käyttämään aamusivuja luovuuden elvyttämiseksi ja oman sisäisen kriitikon hiljentämiseksi. “Meissä asuu […]

Mihin tämä aika oikein menee? Viime aikoina olen alkanut inhoamaan tuota lausetta. Tiedän, että meillä kaikilla on välillä kiire ja aika tuntuu vain lipuvan ohi. Yhtäkkiä tajuamme, että on melkein toukokuu, vaikka luulimme elävämme alkuvuotta ja ihmettelemme, että mihin se aika meni.     Käyttäydymme, kuin aika olisi vettä, jota saa aina lisää hanasta, ja […]

  Kaverini mielestä paras aamupala on makea. En tiedä johtuuko se yön aikana tippuneesta verensokerista, mutta myös omasta mielestäni herkut maistuvat parhaimmilta heti heräämisen jälkeen. Ei kai ole suositeltavaa aloittaa jokaista aamua makeisia mussuttaen, joten pyöräytän yleensä smoothien. Laitan melkein aina smoothieisiin mustaherukoita, sillä olen hulluna kirpeisiin marjoihin, ja mustaherukat peittävät mauallaan allensa lähes kaiken muun […]

Teiniaikainen poikaystäväni unelmoi aloittelijan kitaransoittotaidoilla rock-tähden urasta ja samaan aikaan paras ystäväni eli omassa kuplassaan milloin mistäkin unelmoiden. He käyttivät suuren osan päivistään pilvilinnoissaan liihottaen, unelmiaan kauniisti hellien. Paheksuin heitä molempia, ja kutsuin heitä taivaanrannan maalareiksi. Jos totta puhutaan, minua ärsytti tuo piirre heissä. (Jälkeenpäin tajusin, että poikaystävässä ärsytti kaikki muukin). En edelleenkään erityisesti välitä […]

Hävettää myöntää, mutta valitsen kirjoja kirjastosta usein vain kannen perusteella. Kävelen pitkin kirjaston käytäviä pää kallellaan, niin kauan, että niskani ovat jumissa ja päädyn nappaamaan hyllystä jonkun kirjan intuitiolla, eli savolaisittain perstuntumalla. Tekniikka toimii. Toki välillä menen kirjastoon etsimään jotain tiettyä. Silloin syöksyn kirjaston tietokoneelle tarkistamaan kirjan hyllypaikan ja hädissäni kipitän pitkin hyllyvälejä, sillä minä hetkenä […]

Parasta tänään on aurinko, joka porottaa niin kuumasti lasitetulle parvekkeellemme, että lämpötilan perusteella kalenteria katsomatta voisi luulla olevan helteinen heinäkuu. Päivän ihailun aiheena on ollut eilen kierrätyskeskuksesta kympillä (!) löytämäni valkoinen vanha puupöytä, joka välittömästi ansaitsi paikkansa kotimme kesähuoneesta.     Yllättävästä lämpöaallosta ja villasukkien riisumisesta hämmästyneet aivoni ovat tänään kykeneet pohtimaan vain sitä, miksi […]