Keskeneräinen luokkaretki

Useimpina päivinä olen miellyttävästi yllättynyt siitä, että minulla on kuin onkin hyvä puoliso, ystäviä, mielekäs duuni ja kaunis koti viihtyisällä alueella. Kun mieleni sopukoissa minun kuuluisi olla lievästi masentunut ja ehkä alkoholisoitunutkin drop-out, työtön tai vähintään huonojen pätkätöiden kierteessä, kotina huonokuntoinen asunto jollain ei-niin-kivalla asuinalueella. En aina osaa asennoitua toteutuneeseen elämääni, kun pieni ääni sisälläni tai olkapäälläni hokee jotain muuta.

Miksi näin?

Osasyynä varmasti harvinaisen lannistava perhetausta, mutta ei se yksin kaikkea selitä. Ylellä oli taannoin mielenkiintoinen artikkeli suomalaisten luokkaretkeilystä, tai pikemminkin siitä, että emme oikeastaan tee niin. Kyllä, useimmilla keski-ikäisillä on parempi koulutus ja ehkä paremmin palkattu duuni ja elintaso kuin vanhemmillaan. Mutta ei se ole mikään luokkaretki. Se on vain yleistä elintason nousua, josta puoliväkisin yritetään rakentaa henkilökohtaisia sankaritarinoita.

Suomalainen luokkayhteiskunta on onneksi aika lattea, mutta jokin ero on lapsena opitussa asenteessa. On ihmisiä, joiden itsestäänselvästi ja luontevasti kuuluu saada asioita. Jos jotain jää saamatta – peliaikaa kentällä, haluttu opiskelupaikka, tavoitelluin duuni ja palkka, tasokas puoliso, yhtä tasokkaat lapset – niin on tapahtunut vääryys. Sitten on meikäläisiä, jotka työllä tai tuurilla onnistuvat keplottelemaan itselleen jotain noista, vaikkapa sen hyvän työpaikan, mutta sisällään odottavat vain suuren huijauksen paljastumista.

Itselläni tähän liittyy myös kaksoissidosviestinnän ansa. Jos et hanki akateemista tutkintoa ja hyviä ulkoisia puitteita, olet epäonnistunut. Jos ja kun hankit, olet omahyväinen bitch, joka vain luulee liikoja itsestään. Teki niin tai näin, pieleen menee ja olo on epämukava.

Omalta osaltani voikin ehkä puhua kesken jääneestä luokkaretkestä. Että ulkoisten puitteiden osalta tämä onnistui melko hyvin. Mutta sisäisesti olen joilta osin jumissa syrjäisellä väliasemalla, veturi hajonneena ja odottamassa varaosia.