Joulu oli ja meni. Niin meni vuoden vaihdekin. Pidin juhlat, melutaso oli normaalista sound barin 11:sta tasolla 55. Meillä oli siis hauskaa. Pidin vaivaannuttavan puheen, jossa kiitin kaikkia, mutta en muista kiitinkö tarpeeksi, koska oikeasti olen kiitollinen kaikista ystävistäni, jotka ovat olleen kanssani tämän syksyn. Kaikki ovat kuunnelleet ja olleet läsnä. Pitäneet huolta.  Nämä olivat […]

Minun oli määrä lähteä Thaimaahan 27.12. Kun olin ostanut lennot, meni kuukausi ja saimme diagnoosin. Siitä sitten toinen kuukausi ja päätin etten voi lähteä, koska tämä joulu saattaa hyvin olla viimeinen yhdessä.  Iskä meni tosi huonoon kuntoon Peijaksessa. Eihän siellä kukaan valvo, että syövätkö ja juovatko potilaat. No, iskä ei syönyt ja juonut ja kaksi […]

Viime viikon sunnuntai Iskä on taas väsyneempi. Tulehdusarvot ovat 200, mutta leukosyytit ovat laskussa, joka yleensä enteilee myös tulehdusarvojen laskua. Kun tulehdusarvo tippuu alle sadan, pääsee jo kotiin. Nyt näin jälkeenpäin ajateltuna, että syöpää sairastava potilas, jonka yleiskunto on olematon, lähetetään kotiin 99 tulehdusarvoilla – ei juurikaan mitään järkeä. Ymmärrän että vuodepaikat ovat tiukassa. Ja […]

Pitikin päästä kirjoittamasta, että mitään ei ole tapahtunut. Keskiviikkona, kun olin saanut edellisen postauksen kirjoitettua, äiti soitti. Olemme sopineet, että menen kotiin kolmen jälkeen. Ihmettelen mitä asiaa äidillä saattoi olla. ”Isälläsi on kuumetta reilu 39 astetta. Neuvoivat, että pitää soittaa ambulanssi, jos kuume nousee yli 38 asteen.” Sanon, että soita. Lopetamme puhelun. Taas yksi Peijas-rundi. […]

Tänään on Suomen Itsenäisyyspäivä. Suomi 100, tähän kaikki huipentuu. Ja minusta ei tunnu juurikaan miltään enkä ajatellut ottaa siitä mitään paineita. Tämä on ensimmäinen juhlapyhä sinkkuna. Eilen mietin, että olisi kivaa seurustella. Luoda joku rutiini juhlapyhille, käydä isossa ruokakaupassa pyörimässä ja tekemässä heräteostoksia sen toisen kanssa. Samaan aikaan kaikki tuollainen tuntuu todella kaukaiselta. Olen ollut […]

Toisen päivän darra, tavallaan. Menin eilen nukkumaan 21.30 ja heräsin 5.30. Tapahtuma vaikutti unirytmiltä, joten päätin nousta ylös. Tunnistelin kehoani – erikoisia kohtia särki. Entäpä mieleni? Tyhjää täynnä, sellainen tasaisen mitäänsanomaton. Nousin ylös ja keitin viisi kuppia kahvia. Luin Hesaria. Oli juttu, jossa äiti opetti lapsiaan säästämään. Minäkin olen oppinut, eksäni opetti. Tärkeä taito. Fiilis […]

Lauantai on perinteisesti ollut kirjoituspäivä. Viime lauantaina en kuitenkaan kirjoittanut. En ehtinyt. Iskällä aloitettiin sytostaattitiputus viime viikon tiistaina. Tiputus kesti yhteensä vähemmän aikaa kuin oli suunniteltu, iskä ja äiti olivat ulkona Peijaksesta viidessä tunnissa. Itse tiputus meni hyvin eikä ilmennyt pahoinvointia. Keskiviikkona nousi kuitenkin kuume. Äiti soitti hoitajalle. Hoitaja vähän pyöritteli päätään ”ei tällä nyt […]

Viime lauantai oli aikamoinen floppi. Päädyimme jatkoille Apolloon, humalani oli siinä vaiheessa jo laskusuhdanteessa ja olin päätynyt taas siihen tilaan, että pystyin lähinnä pyörittelemään silmiä ihmisille. Ihan kamalaa ja varmasti töykeääkin, mutta sellainen minä olen. Kaikkien humalaisten urpojen yläpuolella, mukamassa. Positiivista oli se, että tuli juotua niin, että darra ei vaivannut sunnuntaina. Aloin askartelemaan keittiöni […]

Kirjoitteluni näyttää painottuvan viikonloppuihin. Tarkemmin sanottuna, lauantai aamuun. Viikolla on aivan mahdotonta edes kuvitella saavansa jotain tällaista aikaan. Töissä on ollut taas kiirettä ja työpäivät ovat venyneet. Järki on mennyt useaankin otteeseen. Välillä tekisi mieli vähän pelata syöpäkorttia, ainakin niin, että sanoisi työkavereille, että ihan oikeasti, jos isoin ongelma on hitaasti päivittyvä nettisivu niin et […]

Tuntuu kuin kaikki olisi niin kuin ennen. Sädehoidot loppuivat torstaina. Iskä on ollut huomattavasti reippaampi ja syönyt paremmin. Toivomme, että sädehoidoista olisi apua, että iskä ja äiti saisivat olla vielä muutaman vuoden yhdessä, niin äiti sanoo. Että ehdittäisiin hoitaa kaikki kuntoon ja sitten vasta. Sitten vasta voisi olla aika kuolla.  Sairauden voittamat-kirja päättyi ilman sen […]