Keitaalle tupsahti banaani

Minä en suunnitellut tätä

Siinä se on. Tököttää sängyn päässä. Katsoo minua anovasti. Katson takaisin, miksi tulit keitaalleni?

Äiti. Äiti tuli kylään ja toi toivomani muorinkukan, mutta toi muutakin. Kainalossa oli iso banaanin taimi, ja banaanin taimen juuressa toinen banaanin poikanen.

Tuo banaani on nyt jo niin iso, eikä minulla ole hajuakaan miten me tulemme yhdessä toimeen. Totesin kaverin kuivaksi ja luin kaulassa olevasta lapusta että kaveri tykkää valosta, vedestä ja kosteasta ilmasta. Vein kaverin siis ensin suihkuun, ja sitten toin tuohon makuuhuoneen ikkunan ääreen.

Minusta tuntuu että talvea odotellessa joudun neuvottelemaan tämän kaverin kanssa kuinka asettelemme keitallani askelmerkit. Löytyykö keitaaltani sijaa banaanin kaltaiselle kaunottarelle.

Kun lämpeäisi ulkona tuo ilma, että hän pääsisi lasitetulle terassille chillaamaan, ja minä pääsisin miettimään mihin ihmeeseen tämän banaanin kanssa vielä joudun!