Tavoitteena viidakko

Tavoitteita…

Tavoitteena on että sisään päästäkseen tarvitaan viidakkoveitsi. Näin sanoin lapsille kun he rupesivat kysymään paljonko meille on näitä huonekasveja tulossa.

No ihan sellaiseen lopputulokseen tuskin olen pyrkimässä mutta uskoakseni kun kaikki talossa jo nyt majailevat heinät pääsevät kasvuvauhtiin, saattaa tuo viidakko olla hyvinkin totuuden mukainen lopputulos.

Kasveihin on ollut niin helppo ja ihana hurahtaa.

Keitaalleni on viime viikolla muuttanut uusia kasveja, osa mukavia ja osa vähemmän mukavia.

Harmaita hiuksia

Tänä aamuna katselin alkuviikosta ostamaani kolmen euron marketista ostettua Sant Pauliaa. Ihmettelin että onpa sen kukat apean näköisiä. Otin kukkasen käteeni ja pyörittelin. Kurkistin alalehdille ja PAM!

Sieltä se huonekasvi-intoilua rajoittava tekijä löytyi. Lehtien alapinnat olivat täynnä seittiä. Siis selvä vihannes tai kehrääjäpunkin merkki.

En ole sisällä talossani ennen sellaiseen törmännyt, kasvihuoneessa vastaava pöpö pisti koko kurkuntaimen pakettiin toissa kesänä.

Pistin santun heti muovilaatikkoon, pohjalle kostean paperin ja suihkautin kukkaraidia tuhdin annoksen lehtien alapinnoille. Iltapäivällä käytin santtua pihalla, poistin kaikki seittiset lehdet, pyyhin lehtien ylä ja alpinnat 80%viruvalgealla (älä kysy miksi minulla on sellaista) ja suljin santun uudelleen vankilaboksiin.

Yritin etsiä netistä keinoja kuinka vihannespunkki voitetaan. Kovin lohdullista toivoa ei antanut ainakaan Betsy Begonia jonka neuvo oli suurin piirtein että polta talo, ota vakuutusrahat ja juokse. Ei se sinua kiinni saa.

No, santtu saa asua eristyslaatikossa, se saa myrkkyä niskaansa joku päivä, ja sen huoneen kasveja jossa tämä santtu oli,tarkkaillaan erityisesti seuraavina viikkoina! Ja jos santtu edelleen tykkää punkista, se saa luvan poistua.

Sisä vai ulkokukka

Prisman puutarhamyymälästä ostin tämän lankaköynnöksen. Se on niin ihanan kevyen ja ilmavan näköinen että halusin tuoda sen nimen omaan sisälle. Ulkokukaksi se tietenkin oli tarkoitettu mutta kun tiedän että se viihtyy sisälläkin niin kokeillaan. Jos se kuolee, ei haittaa. Ulkokukkana se jokatapauksessa olisi syksyllä entinen.

Laitoin tätä lankaköynnöstä muutaman pistokkaan myös tuonne pulloon. Pullosta sen verran että siellä santtu on tenhyt pistokaslehteen ensimmäisen uuden ihan pienen lehden!

Opiskelin jotta lankköynnös tarvitsee tasisen kosteuden koko ajan, muuten se pudottaa lehtensä. Siis vettä!

Niin mie hoyan

Pitäähän keitaalla niitä köynnöksiä ja liaaneja kasvaa. Minulla on nyt paljon eri köynnöksiä ja köynnöstäviä kasveja.

Olen oikeasti ihastunut noihin posliinikukkiin eli hoya sukuisiin kasveihin.

Tämä Hoya Australis eli Australian posliinikukka on löytänyt paikkansa tästä makuuhuoneen ikkunalta. Taimi oli valmiiksi iso ja on nyt täällä ollessa jo kasvanut hurjasti. Olen siitä leikannut jo ensimmäisen verson juurtumaan kun se on niin kasvuvoimainen kasvi.

Posliinikukkia pitää kuulemma hoitaa vähän samalla metodilla kuin orkideoja. Siis molemmat kasvavat luonnossa epifyyttinä toisten kasvien pinnoilla. Näin ollen juuret eivät tykkää seisovasta vedestä, kasvualustan tulee olla hyvin läpäisevää ja pieni kuivuus ei haitta. Lisäksi posliinikukka tykkää että purkki on pieni.

Tykkään tästä Australian posliinikukasta kun siinä on niin isot ja mehevät lehdet. Yritin taittaa yhtä uutta versoa kasvamaan tuohon kehikkoon, niin sepä napsahtikin poikki! Katkeamiskohdasta tuli paljon valkoista maitiaisnestettä. Se on ihan normaalia, eikä se verson katkeaminen edes harmita, uusia on tulossa joka lehtihangasta.

Tällä viikolla ostin myös Prismasta yhden posliinikukan… köynnöksiä taitaa nyt olla sisällä yli kymmenen, osaa on useampi joten se kai annetaan anteeksi…

Orkideakokeilu

Laitoin yhden orkidean varsin amppeliin ja vaputin kukkavarret. Tämä amppelijuttu tarjoaa orkidealle mhdollisuuden mahdollisimman luonnolliseen kasvuasentoon mikä siis on ennemmin eteen ja alas kuin että pystyssä ylös.

Vapautin kukkavarret ja hupsis! Kukkien paino veti koko kukan juurineen purkista ulos. Onneksi olin käden ulottuvilla. Ilta jatkuikin sitten orkidean uudelleen istuttamisella ja piti sitä hiukan myös sitoa että pysyisi paremmin.

Tässä samaisessa orkideassa on muuten juuri muodostumassa siemenkota! Leikin varsin kimalaista ja kokeilin osaisinko pölyttää orkidean hammastikulla. Näköjään osasin. Tosin turhaa hupsutteluahan tämä kaikki on, koska siemenistä orkidean lisäys onnistuu vain tarkan hygienisessä laboratoriossa, jos ei satu omistamaan juuri sitä oikeaa sienirihmastoa jonka varassa phalenopsis orkidea lisääntyy luonnossa.

Ai niin muuten, tämä viime jutussa mainittu muori:

Taisi paljastua Peperomia Pixie lime nimiseksi kaunottareksi. Lehdissä on tuollaisia kivoja kuvioita.

koti piha-ja-puutarha sisustus hyva-olo
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *