Viidakko tihenee

Kaikkea uutta ja tietenkin vanhaa

Vaikka minä vähän aikaa sitten pyhästi vannoin että yhtään uutta kasvia meille ei muuta, olen huomannut viherkasvien lisääntyvän viikko viikolta tässä torpassa. Ne ovat hivuttautuneet joka ainoaan huoneeseen tässä talossa. Kyllä, myös saunaan mutta huonolla menestyksellä. Isäntä saunotti saunassa karanteenissa olleet orkideat, ei kiitos!

Viimeisimpänä hankintana on mm. tämä hoya carnosa compacta joka tunnetaan tutummin nimellä hindubrope.

Tämän hankinnasta tuli minulle suorastaan pakkomielle, ja kun näin viherkasvit.net sivustolla tämän myynnissä niin samoin tein kun se aamulla vapautui myyntiin, naputtelin tilauksen. Tämä kasvi on nyt itäikkunalla, mutta pitänee laskea amppelia vähän matalammalle jott se saa enemmän valoa.

Tämä posliinikukka on niin sanotusti sukkulentti, eli se pärjää hyvin vähällä kastelulla. Se tykkää että kasvualusta on hyvin läpäisevää ja se ei tykkää siitä että sen juuret ovat koko ajan märkänä.

Tämän kasvin pitäisi olla hyvin hidaskasvuinen. Sen vuoksi onkin oikein mukava juttu että kasvi oli jo ostettaessa lähestulkoon aikuiskokoinen. Oikeastaan tämä kasvi on niin kiva tällaisena viherkasvina, että en edes halua odottaa sitä että tämä joskus kukkisi. Tämä on muuten posliinikukka numero 6 meillä. Oho!

Samalla ikkunalla kasvaa myös sant paulia kokoelmani. Olen lopulta löytänyt paikan missä nämä viihtyvät, ja oppinut sen että antamalla näille välillä kuumaa kahvia, saa aikaan kukinnan. Tässä on 4 eriväristä santtua ja yksi jonka väristä ei ole mitään hajua!

Santuille tärkeätä on että kasvualusta on hyvin läpäisevää, mielellään perliitin sekaista multaa. Vesi annetaan mieluiten aluslutaselta ja suositus on antaa lämmintä, jopa kuumaa vettä. Ja kahvia! Näitä kasvaa luonnossa vain hyvin pienellä alueella Afrikassa. Sen vuoksi näiden yksi  nimi on African violet.

Lisää sukkulentteja

Asioin paikallisessa kukkakaupassa kertomassa kukkien kuulumisia. Ihastelin siellä sitten kaikenlaisia minulle uusia kasveja. Tämä peruukilta näyttävä korallikaktus, rhipsalis, vain otti ja seurasi minua kotiin. Tämänkin hoidossa vettä pitää säästellä.

Niistä kukkaterveisistä puheen ollen, huomasin aamulla että meille on syntynyt vauva!

Kun joku aika sitten epäilin että tämä keihäsanopinkieli on kuivunut pystyyn ja kuollut, ja sain kasviryhmästä uskoa että ei sitä saa tapettua millään. Istutin siis keihäät uuteen multaan ja annoin vettä. Yhden keihään laitoin veteen ja loput jemmasin pojan huoneeseen. Huomasi elon merkkejä vesilasissa olevassa anopinkielessä. Siitä intoutuneena kurkistin pojan huoneen anopinkielipurkkiin ja kuinka ollakaan, vauvaa pukkaa!

En olisi ikinä voinut uskoa tätä, luonto on ihmeellinen!

Ihmeellinen oli myös viime reissuni Kuusamoon. Lidl kaupasta mukaani lähti tämä lintuhäkki jonne on vangittu ihanan pehmeä juoru. Se oli halvennuksessa. Tämä pehmeä lehtinen juoru ei ollut pahasti kuivuudesta kärsinyt, toisin kuin sileälehtiset kaverinsa. Sain valistusta että tämä juoru on sillamontana, vaikka kuppanimenä olikin velvet hill.

Tässä oli pieni raapaisu siitä mitä keitaalla on tapahtunut. Kasvien määrä on lähtenyt oikeasti lapaseasta. Pian lisää kukkajuttuja, palatan keitaalle!

koti sisustus oma-elama piha-ja-puutarha
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *