Puuta ja heinää
Kiipeän puuhun aina, kun mahdollista. Pienenä ystäväni pihassa oli aivan mahtava kiipeilypuu, jonka oksilla pääsi ainakin neljän metrin korkeuteen. Etenkin talvella puu oli mieletön leikkipaikka, kun pudotessaan ei tarvinnut pelätä satuttavansa itseään. Kahden metrin lumikinos antoi pehmeän alustan pudotuksille. En ollenkaan hämmästele nykyään, kun joku sanoo: ”Anni, tuolla on kiipeilypuu! Mene sinne ja otan kuvan.” […]